Ympäristöministeri Mikkonen patistaa turpeen polton hallittuun alasajoon – asian jättäminen markkinoille jättäisi alueet ja tuottajat oman onnensa nojaan
Turpeen energiakäytön alasajoon on tehtävä hallituksessa selkeä suunnitelma, katsoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.).
Mikkonen muistutti toimittajatapaamisessa Helsingissä, että hallituksella on yhteisymmärrys siitä, että lämmityspolttoaineiden verotasoa nostetaan vähintään 100 miljoonalla eurolla, ja turve on joukossa mukana.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Miten tämä käytännössä tehdään, on kuitenkin vielä auki. Seuraava tarkastelun paikka on kuukauden päästä pidettävä hallituksen kehysriihi.
Mikkosen mukaan kokonaisuuden kannalta on fiksua tehdä suunnitelma turpeesta eroon pääsemiseksi jo nyt.
– Jos emme tee sitä suunnitellusti ja hallitusti, vaan se loppuu markkinoiden kautta, silloin meillä ei ole mahdollisuutta myöskään tukea turvetuottajia ja turvealueita samalla tavalla, kuin jos se tehdään suunnitelmallisesti ja hallitusti, ministeri huomauttaa.
Ympäristöministeri muistuttaa, että kaikkia muita polttoaineita paitsi turvetta verotetaan samalla sapluunalla, eli energiasisällön ja hiilipäästöjen mukaan. Veropäätöksiä tehtäessä on hänen mukaansa huomioitava, että turpeen suhteellinen veroetu ei parane, vaan veroa nostetaan samassa suhteessa kuin muilla.
Mikkosen mukaan on selvää, että turpeen suuret päästöt on otettava huomioon. Kun turpeella tuotetaan vain noin kuusi prosenttia Suomen energiantarpeesta, mutta päästöt muodostavat energiasektorin päästöistä viidenneksen ja koko Suomen päästöistä 12 prosenttia, turpeen poltosta pitää päästä eroon.
Turpeen alasajo ei ympäristöministerin mukaan toteudu mitenkään itsestään selvästi pelkän päästökaupan avulla.
– Sen takia veronkorotuksia tarvitaan, jotta voidaan varmistua siitä, että turpeen energiakäyttö saadaan mahdollisimman pikaisessa aikataulussa ja suunnitelmallisesti ajettua alas.
Mikkosen mukaan samalla on huolehdittava siitä, että turve ei vain korvaudu biomassalla, vaan löydetään muitakin ratkaisuja.
Mikkosen mukaan esimerkiksi Helsingin päätös kivihiilen korvaamisesta on pakottanut keksimään ja kehittämään uutta teknologiaa.
– Ja minä uskon, että turpeen osalta löytyy myöskin paljon vaihtoehtoisia ratkaisuja, ei niin että se vain puulla korvattaisiin, vaan muunlaisia ratkaisuja myös.
Turpeen käytön laajamittaista jatkamista jossain muussa, pidemmälle jalostetussa muodossa Mikkonen ei pidä mahdollisena, vaikka uusia käyttömuotoja selvitetäänkin,
Ministeri muistuttaa, että turvemaat ovat jo sinänsä ovat iso päästölähde.
– Jos löytyy jotain innovatiivista ja korkean jalostusasteen tuotetta, niin varmaan olemassa olevilla turvetuotantoalueilla voidaan jonkin verran voidaan hyödyntää sitä turvetta jatkossakin.