THL lopetti Twitter-julkaisut – ylilääkärikin harkitsee viestipalvelun hylkäämistä henkilökohtaisuuksiin menevän kommentoinnin takia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek harkitsee viestipalvelu Twitterin hylkäämistä. Eilen kerrottiin, että THL on päättänyt lopettaa julkaisut organisaatiotilillään Twitterissä asiattomien viestien ja virheellisen tiedon levittämisen vuoksi.
THL:n vetäytymisestä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Hanna Nohynek kertoo STT:lle, että tällä hetkellä hän julkaisee Twitterissä rokottamiseen ja infektiotauteihin liittyviä THL:n tiedotteita sekä linkkejä omasta mielestään tärkeisiin tuoreisiin tutkimustuloksiin tai raportteihin, mutta ei enää osallistu julkaisujen alla käytävään keskusteluun. Syynä on keskustelun kielteisyys ja helposti henkilökohtaisuuksiin menevä kommentointi.
– Joskus korona-ajan alussa vielä vastasin kysymyksiin ja jatkoin keskustelua, mutten ole tehnyt sitä enää pitkään aikaan.
Nohynek kertoo, että keskustelun hyödyt ja haitat eivät ole tasapainossa. Keskustelua käy enimmäkseen pieni disinformaatiota levittävä porukka, mutta toisaalta viesteihin vastaamiseen uppoaisi suhteettoman paljon aikaa.
THL:n viestintäjohtaja Marjo Loisa kertoi STT:lle eilen, että THL:n Twitter-tiliä on käytetty paljon disinformaation levittämisen alustana esimerkiksi tviittien alla käytävissä kommenttiketjuissa. Disinformaatiolla tarkoitetaan tarkoituksellisen harhaanjohtavaa tai väärää tietoa.
Nyt Nohynek miettii, pitäisikö hänen siirtyä viestipalvelu Mastodoniin, jonne osa Twitterin käyttäjistä on siirtynyt.
Nohynekin Twitteriin liittyvästä harkinnasta kertoi aikaisemmin Mediuutiset.
Twitter on saanut viime aikoina kielteistä julkisuutta, kun miljardööri Elon Musk osti viestipalvelun. Hän on esimerkiksi antanut Yhdysvalloissa joidenkin vihapuheen takia hyllytettyjen käyttäjien palata Twitteriin.
– Nyt on ehkä hyvä hetki lähteä Twitteristä, kun sitä ovat muutkin tehneet. Alusta on ollut vähän vastatuulessa viime aikoina, sanoo viestinnän ja teknologian tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
Laaksosen mieleen ei tule THL:n lisäksi muita julkisia organisaatioita, jotka olisivat poistuneet Twitteristä. Sen sijaan yksittäiset henkilöt ovat poistuneet palvelusta ja esimerkiksi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ollaan pohdittu Mastodoniin siirtymistä.
– Twitterin rooli yhteiskunnallisen viestinnän ja keskustelun alustana on kuitenkin tosi suuri, eikä se ole helposti korvattavissa, Laaksonen sanoo.
Hanna Nohynek näkee Twitterissä myös hyviä puolia.
– On paljon hyviä kollegoita ja tutkijoita, joiden julkaisemat asiat ovat koputuksia olkapäähän, että katso tämä julkaisu, tai tämä on mielipiteeni asiasta, ja joista on oman työni kannalta hyötyä, Nohynek kuvailee.
Laaksosen mukaan THL:n syy poistua Twitteristä kuulostaa varsin ymmärrettävältä.
– He saavat ihan valtavasti palautetta, on ollut tosi paljon heitä kritisoivaa palautetta, osittain asiatonta, Laaksonen sanoo.
Eniten kritiikkiä ovat herättäneet THL:n koronapandemiaan liittyvät julkaisut.
– Käsittääkseni aiemminkin on ollut aika vellovaa keskustelua esimerkiksi HPV-rokotteista ja sisäilmaongelmista, Laaksonen sanoo.
Laaksonen tutkii parhaillaan sitä, miten somevaikuttajat ja anonyymit tilit viestivät koronaviruksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tämä keskustelu pyrkii tukemaan tai rapauttamaan virallisten toimijoiden viestintää.
Yhtenä aineistona ovat nimenomaan THL:ää koskevat keskustelut.
– Miten erilaiset toimijat ovat verkkokeskusteluissa pyrkineet haastamaan THL:ää ja ikään kuin horjuttamaan heidän legitimiteettiään, Laaksonen kuvailee.
Laaksonen tuo esiin, että viestintään sosiaalisessa mediassa liittyy yhä osittain harha sen nopeudesta ja helppoudesta.
– Kaikki työ, mitä sosiaaliseen mediaan liittyy, ei välttämättä näy aina ulospäin.
Esimerkiksi yksittäisiin tutkijoihin verrattuna viranomaisilla on myös lain tuoma vastuu siitä, mitä sosiaalisessa mediassa viestitään.
