Yhdysvaltalaiset vakoilukoneet tekivät merkittävän havainnon ja pian edessä oli ihmiskunnan vaarallisin päivä
Kuuban yllä lentänyt yhdysvaltalainen U2-vakoilukone valokuvasi 60 vuotta jotain järisyttävää. Kuubassa oli rakenteilla tukikohta Neuvostoliiton ydinohjuksille. Oli lokakuun 14. päivä 1962.
Seuraavina päivinä laukaisuasemia löytyi lisää. Keskipitkän matkan ohjuksilla Neuvostoliitto pystyisi nyt tekemään ydinaseiskun suoraan Washingtoniin ja muihin Yhdysvaltain suurkaupunkeihin.
Fidel Castro oli noussut vallankumouksen kautta Kuuban johtoon muutama vuosi aiemmin. Hän teki yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Pyrkimys oli estää Yhdysvaltain maihinnousuyritykset Kuubaan.
Maailma ajautui hermoja raastavaan pattitilanteeseen. Asiaa ei helpottanut lainkaan se, että Yhdysvalloilla oli Turkissa omia ydinaseitaan, joilla saattoi hetkessä iskeä Neuvostoliiton suurkaupunkien kimppuun.
Moni julisti ihmiskunnan tuhon olevan edessä.
Tunnelma oli kireä myös Washingtonissa. Yhdysvaltain sotilaita asetettiin valmiuteen, mutta Kuubaan hyökkääminen olisi voinut olla kohtalokasta. Kuubassa oli neuvostoliittolaisia sotilaita.
Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy vannoi, että Neuvostoliiton hyökkäys kostettaisiin välittömästi takaisin. Kennedy julisti Kuuban saartoon. Sillä pyrittiin estämään uusien ydinohjusten kuljettaminen Kuubaan.
Tunnelma kahden supervallan välillä kiristyi äärimmilleen. Maailma pidätti hengitystään.
Kaikkein kireimmillään tunnelma oli lokakuun 27. päivä 1962. Tuota päivää on kutsuttu myöhemmin ihmiskunnan historian vaarallisimmaksi.
Amerikkalainen U2-vakoilukone ammuttiin alas Kuuban ilmatilassa. Neuvostoliittolaiset alukset lähestyivät Yhdysvaltain asettamaa saartorajaa. Hermopaine oli käsinkosketeltava.
Neuvottelut alkoivat kuitenkin tuottaa tulosta. Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšev lupasi vetää ohjukset Kuubasta, jos Yhdysvallat ei tekisi maahan maihinnousua ja poistaisi ydinohjuksensa Turkista.
Kennedy suostui ehdotuksiin. Saartorengasta lähestyneet neuvostoliittolaisalukset kääntyivät toiseen suuntaan. Maailma huokaisi helpotuksesta.
Kriisin jälkeen Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajien välille avattiin puhelinyhteys eli niin sanottu kuuma linja. Sillä pyrittiin estämään ydinsodan syttyminen kahden suurvallan välille kylmän sodan vuosina.