Yhdessä vai erikseen? Näitä työmarkkinaosapuolet ratkovat
Yhteistä palkkalinjaa hakevan niin sanotun Suomen mallin neuvottelut ajautuivat karille viime viikolla, kun Metsäteollisuus irtaantui mallin valmistelusta.
Tämän jälkeen Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus kertoivat, ettei edellytyksiä jatkolle ole. Metsäteollisuus lähti aiemmin omille teilleen koko työnantajajärjestö EK:sta.
Palkkamalttia luova yhteinen malli on ollut yksi tärkeä palikka hallituksen suunnitelmissa kilpailukyvyn ja sitä kautta Suomen talouden kohentamiseksi.
Ajatuksena oli palkankorotusten määräytyminen vientialat edellä niin, ettei mikään muu ala ylitä niiden palkankorotuksia.
Hallitus haluaisi laskea palkkamallin mukaan talouspakettiinsa myös kevään puoliväliriihessä, jossa katsotaan uudestaan keinoja taloustavoitteisiin pääsemiseksi.
Jos jonkinlaiseen yhteiseen linjaan ei päästä, vaarana on, että liittojen välisistä palkka- ja työehtoneuvotteluista tulee riitaisat ja palkkamaltti jää jalkoihin. Syksyyn on silti vielä aikaa, ja paljon ehtii tapahtua.
Työnantajien EK ilmoitti viime viikolla sanovansa irti yli 20 keskusjärjestösopimusta, jotka koskevat muun muassa luottamusmiehiä, irtisanomisia ja lomautuksia.
Ilmoitusta pidettiin palkansaajapuolella huonosti ajoitettuna ja pohjustettuna. Vaikka irtisanominen sinänsä oli odotettavissa, olisi asiasta palkansaajapuolen mukaan pitänyt käydä taustakeskustelut ja sopia jatkosta liittotasolla.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vaativat, että purettujen sopimusten korvaamisesta pitää käydä sopimusneuvottelut jokaisella toimialalla jo kevään aikana. Näin asia saataisiin pois alta ennen syksyn työehtosopimusneuvotteluja.
EK on ihmetellyt palkansaajapuolen suivaantumista sanoen, ettei irtisanominen muuta mitään ja että se oli looginen jatko keskitetyistä palkkaratkaisuista luopumiselle.
Palkansaajapuolella nähty EK:n yrittävän yksipuolisesti päättää, mistä sovitaan milläkin tasolla.