Yhä useampi maahanmuuttaja tähtää yrittäjäksi – Folkers Tulkki-Williams tarjoaa seikkailumatkoja Afrikkaan

Folkers Tulkki-Williamsin tukikohta on tyypillisessä startup -hautomossa: yksi paukuttaa flipperiä, toinen naputtelee läppäriä ja kolmas jauhaa papuja taukokahviaan varten.

Innovoinnin ja disruptoimisen kaltaisia muotisanoja vilisevä puhe sorisee eloisasti englannin eri murteilla.

Kesälomakauden autioittaman Helsingin ytimessä on täysi tohina päällä.

Muutto Suomeen on Tulkki-Williamsille ja hänen suomalaiselle puolisolleen uusi luku elämässä.

Eteläafrikkalainen uurastaa yrittäjänä, kuten tuhannet muutkin Suomeen saapuneet maahanmuuttajat.

Itse asiassa jo joka kolmas uusi yritys pääkaupunkiseudulla on maahanmuuttajan perustama.

Bisnekset eivät rajoitu perinteisiin ravintola- ja siivouspalveluihin – muun muassa maahanmuuttajavetoiset ohjelmistoalan yritykset ovat yleistyneet Helsingissä ja Espoossa viime vuosina.

Suomessa kartoitetaan erityisen innokkaasti tekoälyn ja kiertotalouden kaltaisten suurten murrosten tarjoamia mahdollisuuksia, Tulkki-Williams kokee.

Afrikassa pääpaino on puolestaan sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa.

Kun vessa ja sähkösopimus ovat monelle saavuttamattomissa olevaa luksusta, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ymmärrettävästi ole päällimmäisenä mielessä.

– Suomessa voi keskustella tekoälyn kaltaisista asioista lähes kenen tahansa kanssa, Tulkki-Williams vertaa.

Suomessa voi keskustella tekoälyn kaltaisista asioista lähes kenen tahansa kanssa.

Folkers Tulkki-Williams

Tulkki-Williams opiskeli työ- ja organisaatiopsykologiaa Stellenboschin yliopistokaupungissa.

Vaikka rotuerottelu lopetettiin jo 27 vuotta sitten, Stellenboschia pidetään edelleen yhtenä maailman epätasa-arvoisimmista kaupungeista.

Ökyrikkaat ja köyhät asuvat vieri vieressä postikorttimaisen kauniissa laaksossa viiniviljelysten keskellä.

Yrittäjänä Tulkki-Williams haluaakin kantaa oman kortensa kekoon, jotta yhä useampi afrikkalainen pääsisi nauttimaan maanosan taloudellisen nousun hedelmistä.

Päätös muuttaa Suomeen ja perustaa yritys kypsyi häämatkalla yli 3 000 kilometrin vaelluksella halki Uuden-Seelannin.

– Moni vastaantulija kertoi patikkareitillä unelmoivansa matkasta Afrikkaan. Erityisesti sen koskematon ja ainutlaatuinen luonto kiehtovat ihmisiä, Tulkki-Williams kertoo.

Hän uskoo, että Afrikan seikkailumatkoille löytyy paljon kysyntää pohjoismaalaisten nuorten keskuudessa.

Tulkki-Williamsin mukaan suomalaiset maksavat järjestetyistä reissuista aivan liikaa, sillä matkatoimistot joutuvat käyttämään apuna kalliita välikäsiä.

Aktiivilomabisneksen lisäksi Tulkki-Williams paiskii töitä helsinkiläisessä startup -yrityksessä, joka aikoo mullistaa matkustamisen Itä-Afrikan maissa.

Hän uskoo, että nykyaikaisella tieto- ja viestintätekniikalla liikkumisesta tulee edullisempaa ja turvallisempaa.

Testivaiheen myönteiset kokemukset valavat uskoa hankkeen onnistumiseen.

– Tämä startup on erinomainen esimerkki siitä, kuinka suomalaisella teknologialla voidaan ratkaista kehittyvän maailman ongelmia.

Tulkki-Williams myöntää, että asiointi työvoimatoimistossa ja Kelassa olisi ollut tervanjuontia ilman suomenkielisen puolison apua.

Hän kuitenkin kehuu esimerkiksi Business Finlandin ja NewCo Helsingin maahanmuuttajille räätälöityjä yrityspalveluita, jotka tasoittivat polkua yrittäjyyden alkutaipaleella.

– Etelä-Afrikassa ei ole tarjolla mitään vastaavaa. Siellä yrittäjän pitää pelata riskillä ja oppia asiat kantapään kautta, hän vertaa.

Yrityspalveluiden asiakaskunta on monipuolistunut nopeasti, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Laura Lindeman vahvistaa.

Maahanmuuttajien yleistyvä yrittäjyys on hänen mukaansa myös globaali ilmiö.

Lindeman harmittelee, että Suomessa herättiin hieman myöhään huippuosaajista käytävään kansainväliseen kilpailuun.

Nyt Suomi pyrkii harppomaan kiinni kilpailijoilleen antamaansa etumatkaa vastikään lanseeratulla startup -yrittäjän oleskeluluvalla.

Maahanmuuttajat eivät Lindemanin mukaan kaipaa erilaisia tukipalveluita kuin suomalaiset yrittäjät, mutta neuvontaa pitää saada vähintään englanniksi.

– Me hukkaamme valtavasti potentiaalia, jos vaadimme kaikilta suomen kielen taitoa. Sen osaaminen ei ole välttämätöntä globaaleille markkinoille ponnistavissa yrityksissä.

Lindeman arvioi, että pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajayrittäjien ohjaus jo toimii, mutta muualla se ei vielä ole yhtä järjestelmällistä.

Pienempien paikkakuntien kannalta on vahinko, jos yrittäjät lähtevät suurimpiin kaupunkeihin palveluiden perässä.

Myös Suomen Yrittäjät on pannut merkille maahanmuuttajien yrittäjyyden kasvun.

– Palveluita maahanmuuttajille on olemassa vaikka kuinka, mutta ne ovat hieman hajallaan, maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja toteaa.

Verkko on pullollaan infopaketteja, mutta henkilökohtainen ohjaus keskittyy kasvukeskuksiin.

Keisala-Kaseja näkee, että maahanmuuttajayrittäjien yleisimmät haasteet liittyvät muun muassa rahoituksen löytämiseen, kannattavuuslaskelmiin ja verotukseen.

Verottajan kanssa asiointi on kuitenkin helpottunut, sillä kommunikointi onnistuu nykyään myös englanniksi.

Varoitukset suomalaisen järjestelmän byrokraattisuudesta huolestuttivat Tulkki-Williamsia ennen yrittäjäksi ryhtymistä.

Jälkikäteen ajateltuna alkukankeus oli vain luonnollinen vaihe uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa.

Nyt Tulkki-Williamsista tuntuu, että yrittäjäksi ryhtyminen Suomessa oli hyvä päätös.

Seuraavaksi hän haluaa oppia suomea.

– Jos ei osaa paikallista kieltä, ympäröivästä yhteiskunnasta ei voi saada kaikkea irti.

Juttu on ilmestynyt alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 3.8.2018. Lehden voit tilata täältä.