Vuonna 2018 veroja kerättiin 99 miljardia – niistä reilu puolet meni tulonsiirtoihin, jotka ovat pääasiallinen tulonlähde noin kolmannekselle suomalaista
Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018. Kertymä oli yhteensä 99,1 miljardia euroa. Veroaste laski edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä 42,4 prosenttiin.
Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon vuotta 2018 koskevista ennakkotiedoista.
Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Sen kehitystä vuosina 1976 – 2018 kuvataan alla.
– Julkisten tulonsiirtojen summa vuonna 2018 oli 53 miljardia, kertoo Katariina Pentti Tilastokeskuksesta.
Veroista reilu puolikas käytettiin siis eläkkeisiin, lapsilisiin, opintotukeen, työttömyysturvaan ja muihin vastaaviin tulonsiirtoihin.
Kun asuntokunnat jaetaan tulojen perusteella kymmeneen luokkaan, joista jokaiseen kuuluu saman verran ihmisiä, alimman tuloluokan asuntokunnissa tulonsiirtojen osuus oli vuonna 2017 lähes 80 prosenttia käytettävissä olevista kokonaistuloista.
Toiseksi alimmassa luokassa tulonsiirtojen osuus on lähes 70 prosenttia, ja kolmanneksi alimpaan kymmenykseen kuuluvissa asuntokunnissa tulonsiirrot muodostavat noin 50 prosenttia kokonaistuloista. Palkka- ja yrittäjätulot ovat selkeästi suurin tulolähde vasta neljännestä tulokymmenyksestä alkaen.
– Yhteensä vuonna 2017 oli 1 831 960 henkilöä (34 prosenttia asuntoväestöstä), joilla talouden suurin tulolähde oli tulonsiirrot, Veli-Matti Törmälehto Tilastokeskuksesta kertoo.
Tulonsiirrot ovat siis pääasiallinen tulonlähde noin kolmannekselle suomalaista.
Omaisuustulot taas ovat hyvin harvoilla suomalaisilla merkittävässä roolissa – ylimmässäkin tulokymmenyksessä niiden osuus oli vain 10 prosenttia kaikista tuloista.
Veroluokittain tarkasteltuna suurin tulonlähde vuonna 2018 olivat kotitalouksen tuloverot, joita kertyi 28,5 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1,1 prosenttia.
Seuraavaksi tulevat arvolisäverot, joiden tuotto kasvoi edellisvuodesta 4,6 prosenttia ja oli 21,3 miljardia euroa. Kasvuprosentit olivat suurimmat tupakkaverossa, alkoholijuomaverossa ja rahapelitoiminnan voittovaroissa.
Tupakkaveron kertymä kasvoi 15,9 prosenttia ja oli 1,1 miljardia euroa. Alkoholijuomaveron kertymä kasvoi 10,1 prosenttia ja oli 1,5 miljardia euroa. Rahapelitoiminnan voittovarat kasvoivat 8,6 prosenttia ja olivat 1,1 miljardia euroa.
Energiaverot kasvoivat 1,9 prosenttia ja vuoden kertymä oli 4,4 miljardia euroa.
Tulonsiirrot ovat pääasiallinen tulonlähde noin kolmannekselle suomalaista.
Kolmanneksi suurimman erän kertymästä muodostivat työnantajien 15,3 miljardin työeläkemaksut, lisäksi työnantajat maksoivat 2,4 miljardia muita sosiaaliturvamaksuja. Yhteisöjen maksamista tuloveroista taas kertyi 5,9 miljardin potti.
Omaisuusverojen kertymä laski 3,2 prosenttia. Perintö- ja lahjaveron vähenemä oli peräti 23,9 prosenttia edellisvuodesta, jolloin verotuloja oli poikkeuksellisen paljon. Varainsiirtoveroa kerätiin 8,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.
Valtion verokertymä oli vuonna 2018 yhteensä 48,7 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta kertyi 3,8 prosenttia. Kuntien verokertymä oli 22,5 miljardia euroa ja se pieneni 1,3 prosenttia vuotta aiemmasta.
Sosiaaliturvarahastojen pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,6 prosenttia ja yhteensä niitä kerättiin 27,7 miljardia euroa.
Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaistuloista oli 80,6 prosenttia vuonna 2018.
Juttua on korjattu 9.4. klo 13.35. Tulonsiirtojen määrä ei ollut 81 vaan 53 miljardia.
