VTV: Opiskelijoiden asumistukiuudistus kasvatti tukimenoja yli kaksi kertaa arvioitua enemmän

Opiskelijoiden asumistukiuudistus kasvatti tukimenoja yli kaksi kertaa enemmän kuin etukäteen arvioitiin, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV).

VTV selvitti, onko opintotukijärjestelmän 2010-luvun uudistuksilla saavutettu tavoiteltuja asioita. Myös opintolainahyvityksen menoarvio ylittyi huomattavasti. Opintorahan leikkaus sen sijaan toi tavoitellut säästöt.

Opiskelijat siirrettiin opintotuen asumislisältä yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017. Valmistelussa arvioitiin, että opiskelijoiden asumistuesta koituvat menot kasvaisivat 54 miljoonalla eurolla. Vuonna 2018 menolisäys oli kuitenkin vähintään 130 miljoonaa euroa.

VTV arvioi, että tukimenot ovat todennäköisesti vielä kasvaneet vuodesta 2018, sillä opiskelijoiden asumiskustannukset ovat kohonneet nopeammin kuin muilla tuensaajilla.

–  Uudistuksen vaikutusarvioinnissa käytetyt tiedot opiskelijoiden asumismenoista olivat vanhentuneita ja siten todellisia menoja matalampia, sanoo VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka tiedotteessa.

–  Menojen yllättävää kasvua voi selittää myös se, että oletettua useampi opiskelija muutti uudistuksen jälkeen kalliimpaan asuntoon, sillä kimppa-asuntojen suosio on laskenut uudistuksen jälkeen.

Ennen uudistusta opiskelijat saivat opintotuen asumislisää, jonka enimmäismäärä oli yleistä asumistukea pienempi.

2010-luvun suurten opintotukiuudistusten jälkeen opintoajat ovat lyhentyneet ja opintotuen saajien toimeentulo parantunut, VTV kertoo tiedotteessaan.

Opiskelijoille maksetaan vuosittain opintotukea ja yleistä asumistukea yli miljardilla eurolla.

Myös opintolainahyvityksen käyttöönotto on kasvattanut valtion opintotukimenoja huomattavasti enemmän kuin oletettiin.

Opintolainahyvitys otettiin käyttöön vuonna 2014. Kuluvaan vuoteen mennessä valmisteluvaiheen menoarvio oli ylittynyt 48 miljoonalla eurolla.

Ylitystä selittää VTV:n mukaan se, että opintolainaa nostetaan selvästi ennakoitua enemmän.

Opintolainahyvityksen saa, jos korkeakoulututkinnon suorittaa määräajassa. Tällöin Kela maksaa 40 prosenttia 2500 euron omavastuun ylittävästä opintolainasta.

Tuloksellisuustarkastaja Pulkan mukaan menoarvion ylittymistä ei voi tulkita epäonnistumiseksi, sillä uudistusten tavoitteena oli lisätä opintolainan käyttöä.

Tutkintojen suoritusajat lyhentyivät 2010-luvulla sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa, VTV kertoo.

–  Opintolainahyvitys todennäköisesti nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista, ja se vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen ja valtiontalouteen, Pulkka sanoo tiedotteessa.

Opintolainan suosio näkyy Pulkan mukaan kuitenkin myös velkaongelmien yleistymisenä erityisesti ammatillisilla opiskelijoilla.

VTV suosittaakin selvittämään, vaikuttavatko opintolainan lisääntynyt käyttö ja velkaongelmat nuorten haluun jatkokouluttautua toisen asteen opintojen jälkeen.

Opintotuen riittävyys on VTV:n mukaan parantunut, mutta työtulot ovat edelleen opintotuen saajien tärkein tulolähde.