Voitonpäivän varjossa Venäjän satuilu suomalaisesta ja ruotsalaisesta fasismista lisääntyy
Venäjän tiedotusvälineissä ovat viime viikkoina yleistyneet valikoivaan tai vääristelevään historiantulkintaan nojaavat väitteet, joilla pyritään mustamaalaamaan Suomea ja Ruotsia näiden mahdollisen Nato-jäsenyyshakemusten kynnyksellä.
Erityisesti toisen maailmansodan historiaa käytetään retorisena lyömäaseena nyt, kun Venäjä valmistautuu viettämään voitonpäivää maanantaina 9. toukokuuta.
Myös Suomen jatkosota nousi tapetille, kun Kremliä kannattava uutissivusto Regnum julkaisi viime kuussa päätoimittajansa Modest Kolerovin mielipidekirjoituksen. Sen mukaan Suomi on kiinnostunut Nato-jäsenyydestä, koska täällä on vallalla natsi-Saksan kanssa liittoutuneen ”hitleriläisen” Mannerheimin henkilökultti.
Myös Ruotsi on saanut osansa Venäjän propagandassa. Tiistaina julkisuuteen levisivät valokuvat moskovalaisille bussipysäkeille ilmestyneistä julisteista, joissa ruotsalaisia merkkihenkilöitä leimataan natsimielisiksi valikoiduilla sitaateilla.
Osansa saa muun muassa lastenkirjailija Astrid Lindgren, joka toisen maailmansodan aikaisessa lapsuuden päiväkirjassaan sanoi huutavansa mieluummin ”Heil Hitler” kuin päästävänsä venäläiset Ruotsiin. Dagens Nyheterin mukaan sitaatti on irrotettu historiallisesta vuoden 1940 kontekstistaan.
Suomea koskeva valikoivaan ja värittävään historiantulkintaan perustuva disinformaatio tulee lisääntymään Venäjällä mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemusprosessin aikana, arvioi Aleksanteri-instituutin apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, joka hoitaa Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun Mannerheim-professuuria.
– Kyllä tällaista varmaan tulee lisää, sillä sitä he ovat jo pidemmän aikaa rakentaneet. Logiikka liittyy Venäjän kansalliseen tarinaan eli siihen, millaista tarinaa Venäjä rakentaa itsestään ja roolistaan maailmassa.
Kuten on Venäjällä tyypillistä, kärjekkäimmät väitteet on julkaistu marginaalisemmissa julkaisuissa.
– Se on piirre, joka oli jo neuvostoaikana. Eli julkaistaan jossain pikkulehdessä uutinen, jossa väitetään jotain salaliittoteoreettista, ja sitä kierrätetään eri reittien kautta, jolloin se pikku hiljaa kasvaa ja siitä voi tulla uskottavampi, kertoo Pynnöniemi.
Kuuluisa tällainen väite kylmän sodan ajalta oli se, että 1980-luvun aids-epidemia olisi ollut Yhdysvaltain tahallaan aiheuttama. Väitteen alkuperä oli KGB:n junailemassa disinformaatiokampanjassa.
Venäjän disinformaatiota tutkiessa on hyvä eritellä kohderyhmät, kertoo EU-maihin suunnattua disinformaatiota seuraavan European Digital Media Observatory -hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Tierala.
– Yksi on Venäjän oma kansa, johon suunnattua viestintää edustavat tyylipuhtaasti venäläisessä mediassa viime aikoina nähdyt puheet suomalaisista natseista ja Mannerheimin perillisistä sekä ruotsalaisten leimaaminen. Tiedetään, ettei se tule puhuttelemaan Suomessa tai Euroopassa laajoja joukkoja.
Tieralan mukaan ”suomalaisten resilienssi on kova” ja medialukutaidon vertailuissa suomalaiset päätyvät kärkisijoille maailmanlaajuisesti.
Hänen mukaansa Suomen kannattaa kiinnittää huomionsa sen sijaan Naton jäsenmaihin. Jos ja kun Suomi ja Ruotsi lähettävät jäsenhakemuksensa Natoon, alkaa prosessi, jossa kunkin 30 jäsenvaltion parlamentin on hyväksyttävä asia. Tähän saumaan Tierala arvelee venäläisen Suomea koskevan disinformaation voivan iskeä joissakin maissa.
– Väitetään vaikka, että Suomi haluaa Karjalan takaisin tai jotain muuta yhtä päätöntä.