Viron Nato-suurlähettiläs: Turkki pyörtää kantansa
Viron Nato-suurlähettiläs Jüri Luik uskoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi etenee Turkin esittämistä vastalauseista huolimatta.
Luik sanoo Viron yleisradiolle (ERR), että Turkin esille nostamat kysymykset eivät ole uusia. Suurlähettilään mukaan Turkki vain näki sopivan tilaisuuden koittaneen, jotta keskeisimmät neuvottelukumppanit saadaan saman pöydän ympärille.
Turkin tärkeimpiin kynnyskysymyksiin lukeutuu muun muassa kurdien asema Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi Turkki mitä ilmeisimmin vaatii pääsyä takaisin takaisin yhdysvaltain F-35 -hävittäjäohjelmaan.
Viimeksi torstaina presidentti Recep Tayyip Erdogan vannoi jälleen Turkin sanovan ”ei” Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksille.
Turkki on ennenkin vaikeuttanut Naton päätöksentekoa.
Se esimerkiksi käytti ”kurdikorttia” viimeksi muutama vuosi sitten jarruttaessaan Naton Baltian maita ja Puolaa koskevan puolustussuunnitelman toimeenpanoa.
Erdogan on kertonut katuvansa sitä, että Turkin aiemmat johtajat ”tekivät virheen” hyväksymällä Kreikan takaisin Natoon. Tällä hän viittasi siihen, että Kreikka erosi Naton sotilaallisista rakenteista 1974 protestina Turkin interventiolle Kyproksella, mutta hyväksyttiin takaisin Turkin suostumuksella 1980.
Suurlähettiläs Luikin mukaan Turkki tälläkin kertaa lopulta taipuu, vaikka se on nostanut panokset melko korkealle.
Luik kertoo, että Brysselissä vallitsee konsensus siitä, että diplomaattiset keskustelut auttavat asiaa.
Tärkeää on myös se, että prosessiin osallistuvat Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja muiden suurten Nato-maiden johtajat.
Korjattu 4. viimeinen kpl. klo 16.14: Erdogan viittasi vuoteen 1980, jolloin Kreikka palasi Turkin suostumuksella Naton sotilaallisiin rakenteisiin, ei vuoteen 1952 jolloin molemmista maista tuli jäseniä.