Viina tuhosi valtiomiesuran – humalainen töhöily markan devalvoinnissa käynnisti Ahti Karjalaisen lähtölaskennan Suomen Pankista 40 vuotta sitten
Entinen pääministeri, ulkoministeri ja Suomen Pankin pääjohtaja Ahti Karjalainen (1923-1990) muistetaan monestakin asiasta, mutta valitettavasti myös merkittävän yhteiskunnallisen uransa surkeasta lopusta.
Pitkään poliittisessa piireissä tiedossa ollut Karjalaisen alkoholiongelma oli tullut ensimmäisen kerran julkisuuteen, kun hänet tuomittiin keväällä 1979 sakkoihin rattijuoppoudesta. Huhtikuussa 1981 Karjalainen herätti huomiota kompuroimalla humalassa Neuvostoliiton suurlähetystössä YYA-sopimuksen vuosipäivän vastaanotolla.
Kesäkuussa 1981 Suomen Pankin johtokunnan jäsen Harri Holkeri tarjoutui ohjaamaan Karjalaisen katkaisuhoitoon joko Sveitsiin tai Yhdysvaltoihin. Karjalainen lähtikin Sveitsiin Holkerin ja pankinjohtaja Pentti Koivikon saattamana.
Poliittista lähihistoriaa tutkineen keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen mukaan hoitopaikan Sveitsistä hankki kuitenkin Karjalaisen bulgarialainen vävy Atanas Tilev.
– Tämä on Zürichin lähellä oleva huippuluokan sanatorio. Täällä voi kaikilla tavoin kuntoilla – saunaa myöten – ja täällä ajetaan ruumista kaikki saasta ulos ja eletään 100-prosenttista raittiutta, Karjalainen kirjoitti presidentti Urho Kekkoselle Sveitsistä 12.6.1981.
Loppukesällä 1981 vielä presidenttipelissä vahvasti mukana ollut Karjalainen palasi Sveitsistä virkistyneenä ja hoikistuneena, mutta raitistuminen jäi tilapäiseksi. Tilannetta pahensi ilmeisesti tappio Johannes Virolaiselle keskustan presidenttiehdokkaan valinnassa Kuopion ylimääräisessä puoluekokouksessa marraskuussa.
Maailmanpankin johtokunnan jäsenenä 1980-luvulla toiminut Pekka Korpinen on kertonut muistelmissan joutuneensa todistamaan Karjalaisen juopottelua matkalla Torontoon Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikokoukseen syyskuussa 1982.
Jo lentokoneessa grogeja kului Korpisen mukaan ”kohtuullinen määrä”. Vielä kohtalokkaampaa oli se, että IMF toimitti valtuuskuntien johtajien huoneisiin korillisen viiniä valtuuskunnan vastaanottoa varten. Karjalainen muurautui huoneeseensa ja joi korillisen tulematta itse kertaakaan kokouspaikalle.
– Torontosta hän jatkoi Kanadan keskuspankin vieraaksi varsin heikossa kunnossa. Juomaputki jatkui sitten niin, ettei hän myöhemmin syksyllä 1982 pystynyt hoitamaan virkatehtäviään markan devalvaation yhteydessä.
Lokakuun alussa 1982 Ruotsi vastasi Suomen markan devalvointiin selvästi suuremmalla kruunun devalvoinnilla, ja Suomen oli reagoitava asiaan.
Karjalainen palasi tilanteen vuoksi Suomeen lomamatkalta Espanjasta 8. lokakuuta. Kertoman mukaan pääjohtaja oli lentokentällä niin juovuksissa, ettei tv-haastattelusta tullut mitään.
Juopunut pääjohtaja kiikutettiin valtioneuvoston juhlahuoneistoon Smolnaan päättämään devalvaatiosta. Paikan päällä olivat pääministeri Kalevi Sorsa (sd.), valtiovarainministeri Ahti Pekkala (kesk.), Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Rolf Kullberg sekä valtiovarainministeriön virkamiehiä.
Paikalla olleen silloisen valtiovarainministeriön budjettineuvoksen Raimo Sailaksen mukaan horjuva Karjalainen saapui paikalle, ei tervehtinyt ketään ja marssi suoraan Smolnan keittiöön. Keittiöstä tuli kohta emäntä, joka kertoi Karjalaisen todenneen, että ”täällä ei syödä”. Sorsa totesi olevansa illan isäntä, ja kehotti vieraita buffet-pöytään, jonne ilmestyi myös Karjalainen.
Kokousväki katsoi vaivautuneena sivusta, kun pääjohtaja mätti ruokaa pienelle lautaselle siten, että osa valui laitojen yli. Karjalainen siirtyi pöytään, eikä edelleenkään puhunut kenellekään mitään.
Karjalainen yritti selostaa keskuspankin näkemystä devalvaatiosta melkoisesti sopertaen. Sorsa keskeytti puheen ja sanoi Karjalaisen avustajille, että Suomen Pankin maineen kannalta pääjohtajan on syytä poistua.
Nukuttuaan yön yli Karjalainen yritti vielä mukaan devalvaatiosta järjestettyyn tiedotustilaisuuteen, mutta Suomen Pankin johtokunnan jäsenet Pentti Uusivirta ja Pentti Koivikko veivät pääjohtajan Koivikolle saunomaan.
Suomi teki uuden devalvoinnin ja Karjalainen jäi jupakan jälkeen kuukauden mittaiselle sairauslomalle 11. lokakuuta 1982.
Presidentti Mauno Koivisto erotti vastahakoisen Karjalaisen tehtävästään keväällä 1983. Hän kuoli haimasyöpään 7. syyskuuta 1990 Riistavuoren vanhainkodissa Helsingissä.
Lähteinä mm. teokset Ahti Karjalainen-Jukka Tarkka: Presidentin ministeri, Raimo Sailas: Laman taittaja- Raimo Sailas ja kolme talouskriisiä, Pekka Korpinen: Suomi kääntyy länteen – talouden tarina sisäpiiriläisen kertomana, Jarmo Korhonen: Valtataistelu: Mauno Koivisto murskaa Suomen porvarit – ja Wikipedia
Täydennetty 12.10. klo 14.48 tiedoilla Jarmo Korhosen kirjasta.