Vihreä siirtymä ja ilmastotoimet puhuttivat keskustan puoluevaltuutettuja – "Nämä ratkaisut ovat aluepolitiikkaa parhaimmillaan"
Vihreä siirtymä, ilmastotoimet ja energiainvestoinnit nousivat esille keskustan puoluevaltuutettujen puheenvuoroissa lauantaina käydyssä yleiskeskustelussa. Keskustan puoluevaltuusto on viikonloppuna koolla Rovaniemellä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kehui omassa puheenvuorossaan vihreän siirtymän avaamia mahdollisuuksia.
– Minua häiritseee se keskustelu, jossa nähdään vihreä siirtymä pelotteena ja jarruna. Päinvastoin, se avaa meille mahdollisuuksia ja tuo investointeja laajasti koko maahan. Sen taloudelliset vaikutukset ovat hyvin merkittäviä, ja nämä ratkaisut eivät ole keskittäviä, vaan aluepolitiikkaa parhaimmillaan.
Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tanja Joona totesi, että ilmastonmuutoksen edetessä ja EU:n asettamia hiilineutraaliustavoitteita kohti pyrittäessä Lappiin ja arktiselle alueelle kohdistuuu tulevina vuosikymmeninä ennennäkemätön paine luonnonvarojen hyödyntämisen suhteen
– Tämä niin kutsuttu vihreä siirtymä voidaan nähdä isona taloudellisena potentiaalina Lapille, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi asetettavien keinojen tulee olla keskustalaisittain oikeudenmukaisia siten, että alueen väestön perinteiset elinkeinot, elinolot, ympäristö ja sosiaalinen hyväksyttävyys huomioidaan, Joona sanoi.
– Keskusteluun on nostettava huoli siitä, miten yhteisiä luonnonvarjoamme hyödynnetään. Kenelle niiden omistus- ja käyttöoikeudet kuuluvat ja millaisen hyödyn alueen asukkaat ja kunnat niistä saavat? Taloudellisten näkökulmien lisäksi tulee pohtia myös kasvun rajoja.
Juho Pahajoki Pohjois-Savosta kehotti keskustaa toimiin ilmastonmuutosta vastaan.
– Minuakin ärsyttää Elokapina, minuakin ärsyttää vihreä puolue. Keskustan tavoitteen pitää silti olla sama nuorten ihmisten kanssa: ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon varjeleminen meille ihmisille ja muille eliöille.
– Me muutamme ilmastoa fossiilisilla polttoaineillamme. Etelässä hiihtolumet jäävät nykyään usein satamatta, Suomi-filmien poutapilviset kesät ovat muuttuneet hellehelvetiksi. Minua riipaisee se, että ennen hillaa pursunneet lähisuot isäni kotipaikalla Enontekiöllä ovat jo vuosia olleet tyhjiä ja hillaa on saanut vain sattumalta, Pahajoki kuvaili.
– Me keskustalaiset olemme aina uskoneet, että talo on jätettävä paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Ihmiskunta on onnistunut tähän asti ratkaisemaan käyttäytymismuutoksin kaikki suuret ongelmansa. Me pystymme ratkaisemaan tämänkin itse luodun ongelman, se voi jopa tuoda meille työtä.
Pahajoen mukaan keskustan täytyy varmistaa, että pelkästään maaseudun ja syrjäseudun asukkaat eivät ole ilmastokatastrofin maksumiehiä.
– Toisaalta meille pitää olla selvää, että ilmastonmuutoksen torjunta ei ole vain suurkaupunkilaisten tai kiinalaisten tehtävä. Ratkaisun avaimet ovat keskustalaisesti ajattelevien käsissä. Tässä maassa on jo yksi menneisyyden puolue, keskustan ei pidä sitä olla.
Kaisa Oinas-Panuma Kainuusta toivoi keskustan palaavan 1970-luvun vihreän aallon ajatuksiin.
– Haluaisin aidosti uskoa meihin vihreän aallon jatkajina. Se tarkoittaa sitä, että ei-listojen lisäksi tai niiden tilalta täytyy tulla konkreettisia ajatuksia, ehdotuksia, näkökulmia tulevaisuuteen. Jos meillä ei ole mitään konkretiaa, niin meillä ei ole tulevaisuudenuskoa. Eikä tarvitse ihmetellä, miksi nuoriso ei innostu.
Tuula Parikka Pohjois-Karjalasta muistutti, että Suomessa asuu noin 600 000 metsänomistajaa, jotka omistavat noin 60 prosenttia Suomen metsistä.
– Keskusta tarvitsee tähän päivään päivitetyn metsäohjelman, joka ohjeistaa metsänhoitoa ja metsänkäyttöä. Metsää tarvitaan talouden lisäksi ilmastotalkoissa, hiilen sitomiseen sekä ihmisten virkistymiseen ja retkeilyyn. Suomen tehtävä on viedä myös edelleen järkevää metsäviestiä Euroopan unioniin.
– Metsä tarvitsee joskus myös suojelua, ja joskus ihminen tulee suojeltua siinä sivussa. Santeri Alkiota mukaillen, jätetään metsät lapsillemme paremmassa kunnossa kuin ne olemme itse saaneet, Parikka jatkoi.
Aili Pesonen Uudeltamaalta totesi, että nuorison mutta myös vanhempien mielissä vallitsee ilmastoahdistus.
– Keskustan ja hallituksen on vastatattava tähän teoilla, ei puheilla. Ministeri Lintilän puhe täällä tänään oli toivoa herättävä.
Mikko Tiirola Keski-Suomesta sanoi vihreän siirtymän näkyvän keskustan kentällä konkreettisesti valtavana tuulivoiman rakentamisvyörynä.
– Tämä on sinänsä positiivista, sieltä tulee investointeja ja kiinteistöverotuottoja, mutta tosiasiassa siellä on villin lännen meininki. Ihmiset eivät hyväksy tuulipuistoja lähelleen, joten niitä neuvotellaan metsäiseen erämaahan, kymmenien kilometrien siirtolinjojen päähän.
– Jokaisesta tuulipuistosta rakennetaan oma johtolinja, joka voi olla 50 kilometriä pitkä ja 50 metriä leveä. Se tarkoittaa 250 hehtaarin aukkoa. Yksikään vihreä poliitikko ei ole näistä aukoista kiinnostunut, Tiirola totesi.
Ville Toivanen Pohjois-Karjalasta totesi Euroopan ja Suomen kulkevan kohti energiakriisiä.
– Nykyinen supervihreä politiikka on kaukana järkivihreästä politiikasta. Suomi ei ole onnistunut kehittämään korvaavia energiamuotoja siinä tahdissa, missä aiomme luopua fossiilisista energiamuodoista. Tarvitsemme Suomeen vahvempaa kehitystä biopohjaisiin polttoaineisiin, biokaasuun, muihin fiksuihin ympäristöystävällisiin polttoaineisiin sekä ydinvoimaan.
Toivanen oli huolissaan siitä, että tulevana talvena monessa talossa maksetaan kallista sähkölaskua.
– Monella ihmisellä kyllä talous tämän kestää, mutta entäs köyhä ihminen? Siksi haastankin meidät keskustalaiset miettimään, olisiko vihreyteen saatava joku tolkku. On tärkeää, että pidämme huolta ilmastosta, luonnosta ja ympäristöstä. Kuitenkin olisi myös tärkeää, ettemme vihreyttäisi itseämme hengiltä.
Ville-Veikko Rantamaula Helsingistä paheksui pääkaupungin päätöstä tarjota tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa.
– Vihreät eivät ole pohtineet linjausta loppuun asti. He haluavat pakottaa kaikki samaan ideologiseen muottiin. Keskusta puolustaa kestävää, kotimaista ruokaa. Siihen kuuluvat kasvikset, liha, kala, ei vain jokin näistä.