Viestintätoimistoselvityksen mukaan ympäristöjärjestöt ovat niskan päällä metsäkeskustelussa – MTK:n Marttila syyttää valtamediaa metsävastaisen ilmapiirin luonnista 

Metsiin liittyvässä ilmasto- ja ympäristökeskustelussa äänekkäimpiä ovat ympäristöjärjestöt, kun metsäteollisuuden yritykset ovat keskustelussa jääneet altavastaajiksi, arvioi viestintätoimisto Pohjoisranta BCW selvityksessään.

Selvityksen mukaan ympäristöjärjestöt ovat tottuneet käyttämään esimerkiksi Twitteriä taitavammin ja massiivisemmin kuin yritykset.

– Kuka eniten tuottaa ja tarjoaa materiaalia, se näkyy samassa suhteessa myös mediaosumissa. Etenkin metsänhoitoa sekä ilmastoa, ympäristöä ja suojelua liittyvälle keskustelulle on ominaista jyrkästi polarisoituneet näkemykset, sanoo tutkimuksesta vastannut Account Supervisor Johanna Saarinen.

Selvitys on laadittu Metsämiesten Säätiön toimeksiannosta. Siinä pyrittiin selvittämään, kuinka ympäristöjärjestöjen ”Avohakkuut historiaan” -kansalaisaloite, hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC: n raportin julkaisu vuosi sitten ja vaalien alla aktivoitunut keskustelu metsien ilmastovaikutuksista ovat vaikuttaneet metsäkeskusteluun.

Selvityksen mukaan ympäristöjärjestöillä on merkittävä rooli ilmastoa ja ympäristöä, metsänhoitoa sekä virkistyskäyttöä koskevissa keskusteluissa.

Metsäyhtiöt ja niiden edunvalvontajärjestö osallistuvat julkiseen keskusteluun erityisesti silloin, kun puhutaan puuperäisistä tuotteista, metsien käytön taloudellisista vaikutuksista tai metsäammattilaisista.

– Tehdyn selvityksen valossa vaikuttaa siltä, että esimerkiksi metsäteollisuusyritykset ovat julkisessa keskustelussa altavastaajina. Ne toimivat etujärjestöjen ja valtuutettujen puhemiesten kautta, mutta jäävät alakynteen esimerkiksi ilmastoon ja jopa metsänhoitoon liittyvässä keskustelussa, joissa agendan asettavat ympäristöjärjestöt, sanoo selvityksen rahoittaneen Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.

Pirttilän mukaan on huolestuttavaa huomata, että metsänhoitoon liittyvää keskustelua dominoi avohakkuiden kielto, mutta keskustelusta puuttuvat esimerkiksi metsätuhot ja puuvarojen lisääntyminen.

– Näin ei olisi, jos äänessä olisivat vahvemmin metsänomistajat, metsäammattilaiset ja metsäteollisuus.

Metsänomistajia edustavan MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa suomalaisten olevan realisteja ja ymmärtävän kestävän metsähoidon paremmin kuin median välittämä kuva kertoo.

– Esimerkiksi Twitter on viestintäkanavana elitistinen, jossa tietty porukkaa välittää näkemyksiään ilman keskustelua. Sama otanta esimerkiksi Facebookissa toisi toisenlaisen tuloksen.

Marttilan mielestä pääsyynä faktat ja fiktiot sekoittavaan metsäkeskusteluun ovat valtamediat.

– Erityisesti Yleisradio ja Helsingin Sanomat harrastavat agendajournalismia ja luovat metsävastaisen mediailmapiirin. Jokaiseen metsäaihetta käsittävään juttuun otetaan kuva avohakkuista, vaikka ei niistä edes puhuttaisi.

Media luo Marttilan mukaan kuvaa, että metsiä hakataan liikaa ja niitä hoidetaan väärin.

–Jokaisella on mielipide metsistä ja niiden hoidosta. On hyvä, että keskustellaan, mutta sopii myös kysyä, mitä journalismia se on, jos asenteet ohjaavat sisältöjä.

Marttilan mukaan myös Luonnonvarakeskus Luken metsätutkimusten uskottavuutta yritetään kyseenalaistaa, vaikka sillä on pitkän aikajänteen seurantaan ja faktoihin perustuvaa maailman parasta metsäntutkimusta.

Eniten metsäaiheita käsittelevän Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen korostaa kokonaiskuvan merkitystä metsäkeskustelussa.

– Pyrimme käsittelemään metsäaiheita tasapainoisesti niin ilmaston, talouden, ympäristön, työllisyyden kuin maaseudunkin kannalta. Minusta on hyvä, että metsistä käydään Suomessa monialaista keskustelua, johon kaipaisin sovittelevampaa ilmapiiriä vastakkainasettelun sijaan.

Metsäkeskustelun polarisoituminen oli Kemppaisen mukaan pahimmillaan puolitoista vuotta sitten kun EU:ssa käsiteltiin metsämaan nielujen ja päästöjen huomioon ottamista ilmastotavoitteissa.

– Nyt keskustelu on saanut rakentavampia sävyjä. Metsistä on tullut medialle trendikäs aihe, johon on monta näkökulmaa ja joskus on ansiokasta kuulla muitakin kuin omaansa.

Viestintätoimisto Pohjoisranta BCW tutki Metsämiesten Säätiön rahoituksella vuoden ajan digitaalisessa uutismediassa ja Twitterissä käytyä metsäkeskustelua.

Analyysin aineistona oli noin 24 000 mediaosumaa ja noin 84 000 Twitter-postausta. Tutkimusajankohta oli 1.5.2018–30.4.2019.