Huoli uudesta ydinonnettomuudesta nousi Venäjän toimien myötä – "Erittäin outoa, että maailma katsoo tätä rauhallisesti"
Euroopan suurin ydinvoimala Ukrainan Zaporizhzhjassa on ollut jo vuosia Venäjän miehittämä. Venäjän laajan hyökkäyksen alussa miehityksen ja sotatoimien pelättiin aiheuttavan ydinkatastrofin, joka olisi tuhoisa paitsi Ukrainalle, myös koko Euroopalle.
Tuo pelko on julkisuudessa väistynyt taka-alalle muun muassa siksi, että ydinvoimalan reaktorit ovat olleet sodan ajan kaikkein turvallisimmassa kylmässä sammutustilassa.
Voimala ei siis ole tuottanut sähköä, ja täysimittaisen ydinkatastrofin riski on pysynyt pienenä siihen nähden, että voimalan lähialueilla käydään sotaa.
Nyt ilmoilla on kuitenkin vaaran merkkejä siitä, että Venäjä haluaisi käynnistää uudelleen ydinvoimalan sähköntuotannon.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen tekemästä ja sanomalehti New York Timesin varmentamasta raportista käy ilmi, että satelliittikuvien perusteella Venäjä on rakentanut miehitetyille Ukrainan alueille uusia sähkölinjoja, jotka johtavat voimalaan.
Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan sen paikalla oleva ryhmä ei ole havainnut merkkejä voimalan uudelleenkäynnistämisestä.
Ukrainassa vierailleelle STT:lle puhunut energia-alan asiantuntija sanoo, että Venäjä näyttää haluavan käynnistää voimalan uudelleen jo kesän aikana.
– Jos tämä tapahtuu, silloin ydinonnettomuuden mahdollisuus kaksinkertaistuu. Kun reaktori toimii, ydinonnettomuuden mahdollisuus on paljon korkeampi kuin jos se on pysäytetty. Lisäksi ydinvoimalassa on puute asiantuntijoista ja pätevistä työntekijöistä, varoittaa STT:n Kiovassa tapaama Volodymyr Omeltshenko.
Tuhansia aiempia työntekijöitä on poistunut voimalasta sodan ja miehityksen vuoksi.
– Venäjän tilalle tuomat venäläiset työntekijät eivät tunne tällaisten reaktoreiden toiminnan erikoisuuksia, Omeltshenko sanoo.
Omeltshenko, 58, on ukrainalaisen ajatushautomo Razumkov-keskuksen energiaohjelmajohtaja.
Ukrainalaisilla on ydinonnettomuuksista enemmän oman käden kokemusta kuin millään muulla kansakunnalla, sillä Kiovasta pohjoiseen sijaitsee maailmanhistorian pahimman ydinonnettomuuden näyttämö Tshernobyl.
Alueella työskentelevä säteilyasiantuntija sanoo, että uuden ydinkatastrofin riski on ”tietenkin” läsnä Zaporizhzhjassa Venäjän miehityksen vuoksi.
– Siellä on vain osa alkuperäisestä henkilökunnasta, ja he työskentelevät paineen alaisina sekä uhattuina. Emme tiedä, miten hyvin he voivat tehdä työnsä. Osa on uusia venäläisiä työntekijöitä, emmekä tiedä kuinka hyvin he tuntevat tuon voimalan tai kuinka päteviä he ovat, arvioi Serhi Kirejev, 66, joka johtaa Tshernobylin alueen säteilytasoja mittaavaa Ecocentre-yhtiötä.
– On erittäin outo tilanne, että maailma katsoo tätä tilannetta hyvin rauhallisesti ja hyväksyy sen, että ihmiset tulivat ja kaappasivat ydinvoimalan ja sanoivat, että nyt se on meidän. Tämä rikkoo kaikkia kansainvälisiä sopimuksia asiasta, Kirejev jatkaa.
Kirejevin mukaan ydinonnettomuuden sattuessa Zaporizhzhjassa olisi epäselvää, kuka ylipäätään olisi siitä vastuussa ja ryhtyisi torjumaan sen aiheuttamia tuhoja.
Niin ikään Tshernobylin alueella vanhassa ydinvoimalassa työskentelevä Oleksandr Grygorash on huolissaan Zaporizhzhjan voimalan huoltotilanteesta.
– Näiden kolmen vuoden ajan ei ole ollut täyttä tai edes osittaista kaluston huoltoa. Ydinvoimalan kalustoa pitäisi huoltaa kausittain aikataulun mukaan, eivätkä he ole tehneet sitä, kertoo Grygorash.
Hän työskentelee alas ajetun Tshernobylin ydinvoimalan viranomaisvalvontaosaston vanhempana tarkastajana.
Kysymyksiä venäläisten työntekijöiden asiantuntemuksesta herättää Grygorashin mukaan myös se, että Zaporizhzhjan reaktoreissa käytetään yhdysvaltalaista polttoainetta ja sille sopivaa ohjausjärjestelmää, joka on venäläisille vieras.
Voimalan pyörittämistä vaikeuttaa myös Kahovkan padon tuhoutuminen kesällä 2023, mikä vaikeutti jäähdytysveden saantia.
– On hyvin paljon syitä, miksi voimalaa ei pitäisi käyttää, Grygorash sanoo.
Omeltshenkon mukaan Venäjän kolmen vuoden takainen päätös miehittää Zaporizhzhjan ydinvoimala oli silkkaa valtiollista terrorismia, jossa ydinonnettomuuden uhkaa käytettiin hyväksi.
– Kun venäläiset miehittivät Zaporizhzhjan ydinvoimalan, se oli maailman ensimmäinen ydinterroriteko. Valitettavasti kansainvälinen yhteisö aika heikosti reagoi tähän asiaan.
Laillisesti Zaporizhzhjan ydinvoimala kuuluu Ukrainalle, eikä Ukraina aio antaa lupaa käynnistää sitä uudelleen. Omeltshenkon mukaan Venäjä haluaa saada IAEA:n ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hallinnon hyväksynnän voimalan käynnistämiselle.
– Venäjä toivoo, että Trumpin hallinto painostaa Ukrainaa siten, että Ukraina antaisi luvan käynnistää ydinvoimala. On sellainen projekti, että Ukraina, Venäjä ja Yhdysvallat voisivat yhdessä käyttää tätä ydinvoimalaa.
Yhdysvalloista Trumpin hallinnosta on väläytelty ajatusta, että Ukrainan ydinvoimalat siirtyisivät Yhdysvaltojen haltuun. Ajatus on herättänyt pöyristystä Ukrainassa, kertoi saksalaismedia DW maaliskuussa.
Omeltshenkon mukaan Venäjä haluaa kansainvälisen hyväksynnän omalle toiminnalleen voimalassa.
– Tällä tavalla he haluavat legitimoida omat terroritekonsa ydinvoimalalla. He ovat terrorisoineet ydinvoimalan työntekijöitä ja käyttäneet kidutusta, ja muutama ydinvoimalan työntekijä myös surmattiin.
Ukrainan energiayhtiö Energoatom on vahvistanut ainakin yhden voimalan työntekijän kuoleman kidutuksen jälkeen, kolmen työntekijän katoamisen ja useiden vangitsemiset.
Tällaisessa tilanteessa ydinvoimalan käynnistäminen olisi vaara koko Euroopalle, Omeltshenko sanoo.
– Jos Zaporizhzhjan ydinvoimalassa tapahtuu ydinonnettomuus, se tulee koskettamaan koko Eurooppaa.
Ukrainasta on satanut kritiikkiä Venäjän ohella myös YK:n alaista IAEA:ta ja erityisesti sen johtajaa Rafael Grossia kohtaan. Kaunista sanottavaa ei Omeltshenkollakaan ole.
– Vaikka järjestön hallinto tuomitseekin Venäjän tekemän Zaporizhzhjan miehityksen, itse Grossi ei ole sitä tuominnut. On myös valokuvia siitä, kuinka Grossi halaili ja suuteli terroristeja vieraillessaan ydinvoimalalla. On merkkejä siitä, että hän on Venäjän korruptoima, Omeltshenko sanoo.
Ydinenergia on pitkään ollut yksi Ukrainan sähköntuotannon kivijaloista, eikä maan riippuvuus siitä ole heti loppumassa.
– Ukraina tulee tarvitsemaan ydinvoimaloita vielä pitkän aikaa, ainakin 15–20 vuotta, Omeltshenko sanoo.
Energia-alan asiantuntijan mukaan Ukrainassa on kuitenkin paljon potentiaalia uusiutuvan energian kehittämisessä esimerkiksi tuulivoiman, aurinkoenergian ja biopolttoaineiden muodossa. Maa on asettanut tavoitteekseen fossiilisista polttoaineista luopumisen vuoteen 2060 mennessä.
Omeltshenkon mukaan suhtautumisessa ydinvoimaan on tapahtunut Euroopassa selvä muutos Ukrainan sodan seurauksena. Saksan uusi hallitus on lähestynyt Ranskaa ydinvoimakysymyksissä eikä enää vastusta Ranskan halua luokitella ydinvoima uusiutuviin energianlähteisiin verrannolliseksi EU-tasolla.
– Miksi näin? Koska EU:ssa ymmärrettiin, ettei ole mahdollista taata EU:n talouden kilpailukykyä ilman sitä, että käytetään joko ydinvoimaa tai venäläisiä fossiilisia polttoaineita, eli näiden välillä pitää valita. Enemmistö Euroopan maiden hallinnoista on ymmärtänyt, että riippuvaisuus Venäjän energiasta on tie oman maan turvallisuuden tuhoamiselle. Siksi halutaan korvata riippuvaisuus Venäjän energiasta nimenomaan ydinvoimalla, Omeltshenko arvioi.
Ydinvoimalla voi olla uudenlainen rooli myös Ukrainan tulevaisuuden energiantuotannossa sodan jälkeen. Maassa on laadittu alustavia ehdotuksia siitä, että muun muassa Tshernobylin alueelle rakennettaisiin pienikokoisia ydinreaktoreita, jotka ovat edullisempia ja nopeampia rakentaa kuin suuremmat reaktorit.
– Siinä on järkeä Ukrainan kannalta. Venäjä on tuhonnut enemmän kuin 75 prosenttia Ukrainan energiantuotantokapasiteetista vuodesta 2022 lähtien. On erittäin tärkeää rakentaa uutta kapasiteettia, Omeltshenko sanoo.
Omeltshenkon mukaan hanke voisi toteutua aikaisintaan 10 vuoden päästä, eikä sen toteutumisesta ole vielä mitään varmuutta.