Petri Honkoselta kova ay-täräytys: Solidaarisuus on historiaa

Politiikka

Selittelyksi meni, keskustan kansanedustaja Petri Honkonen kuittaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) vastaukset keskustan johdolla tehtyyn välikysymykseen, joka koski valtion ennätyksellistä velkaantumista.

Honkonen katsoo, että velkaantumisen lopettamisella eduskuntavaaleissa kampanjoineet puolueet yrittävät vakuutella myös itselleen, että nyt on lama ja erikoisolosuhteet, joille ei mitään mahda.

– Keisarilla ei ole vaatteita, se on nyt nähty Orposta.

Honkonen toteaa, että talouden suhdanne on kyllä Euroopassa heikko, mutta ”ennen kaikkea hallitus on tehnyt vääränlaista talouspolitiikkaa”.

Honkosen mukaan veronalennuksetkin olisi kannattanut kohdistaa mieluummin arvonlisäverokantojen alentamiseen.

– Talouden tilannetta pahennetaan veropoliittisella eturyhmätyöllä kaikista rikkaimmille ihmisille, kolmannen kauden keskisuomalainen kansanedustaja sanoo.

Honkosen mielestä keskustan pitää tarjota nyt markkinatalousmyönteinen, keskustaoikeistolainen vaihtoehto.

– Sillä meidän pitää ennen kaikkea kokoomus haastaa, hän korostaa.

Kannatusromahduksen kokenut perussuomalaiset ei siis enää ole keskustalle uhka.

– Perussuomalaiset on osoittanut kykynsä hoitaa Suomen asioita. Sitä kykyä ei näytä olevan.

Honkonen pohtii etenkin sitä, miltä yli sata tuhatta euroa vuodessa ansaitsevien ansiotuloverotuksen keventäminen näyttää, vaikka asiantuntijoiden mukaan se voisikin maksaa itsensä takaisin.

Rikkaiden veroale tuntuu monesta työttömyydestä kärsivästä lapsiperheestä moraalisesti väärältä, hän uskoo. Viime vaalikaudella keskusta oli mukana Sanna Marinin (sd.) hallituksessa, joka antoi ylimääräiset lapsilisät kaikille lapsiperheille sekä koronakorvauksia kunnille.

– Ne olivat ilmeisesti vääriä arvovalintoja hallituksen mielestä, Honkonen hymähtää.

Keskustan kuntatyöryhmän puheenjohtajana toimiva Honkonen on huolissaan alueiden ahdingosta.

Kuntaliittokin tyrmistyi siitä, että hallitus täyttää veronkevennyksistä aiheutuvaa rahoitusvajetta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. 

Honkonen ihmettelee, missä hallituksen isoimpiin lainsäädäntöhankkeisiin kuuluva kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus ylipäätään viipyy.

– Se on haudattu, pihaustakaan ei ole kuulunut, hän sanoo.

Hallituksen esitystä asiasta odoteltiin keväällä 2025, mutta nyt tavoiteaikataulu on vuodessa 2027.

– Hallitus leikkasi jo kuntien valtionosuuksia sillä perusteella, että nyt puretaan byrokratiaa ja kuntien velvoitteita. Rahat leikattiin, mutta velvoitteita ei ole purettu, Honkonen kertoo.

Hän arvioi, että kuntien rahatilanne tarkoittanee omakotiasujille kiinteistöveron nousua ja kaikille palvelujen huononemista.

– Sote-uudistuksen jäljiltä valtionosuudet jakautuvat mielivaltaisesti, ja siksi valtionosuusjärjestelmä piti uudistaa tämän vaalikauden alkupuolella. Se on nyt myöhässä.

Kokoomus ja suurin oppositiopuolue SDP ovat gallupien perusteella selvästi suosituimpia puolueita, ja se on Honkosen mielestä huolestuttavaa.

– Demareilla ei ole realistista talouspoliittista vaihtoehtoa. Kokoomus puolestaan tekee sen, mikä on heidän kannattajilleen eli suurituloisimmalle viidennekselle hyväksi – riippumatta siitä, mitä vaikutuksia sillä on kansantaloudelle.

Honkonen kylläkin tukee vahvasti työmarkkinauudistuksia, joita kokoomus on tällä vaalikaudella tehnyt. Hän esitti itse radikaaleja työmarkkinoiden uudistuksia pyrkiessään keskustan puheenjohtajaksi syksyllä 2020. Niihin kuului esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen.

– Ehdotin sitä, että työmarkinnoilta purettaisiin näitä ihan erilaiseen maailmanaikaan tehtyjä rakenteita, joita hallitus on kieltämättä nyt purkanut.

Honkonen ehti tervehtiä ilolla myös ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoa, mutta sittemmin keskustan kannaksi tulikin asian vastustaminen.

– No joo, olen tässä puolueen linjalla. Kun puolue ei sitä kannata, niin en lähde tässä sooloilemaan, Honkonen muotoilee.

Hän sanoo ymmärtävänsä keskustan linjaa siinä mielessä, että kyseessä on jälleen yksi keskiluokkaan osuva asia.

– Se on se syy, miksi nyt itsekin vastustan sitä poistoa tässä kohtaa. Mutta olen vakuuttunut, että seuraavalla vaalikaudella monia muitakin verovähennyksiä joudutaan poistamaan valtion velkaantumisen hillitsemiseksi.

Hallituksen mittavat työmarkkinauudistukset eivät ole saaneet ammattiliittojen jäsenmääriä nousuun, ja se on Honkosen mielestä merkillepantavaa.

– Mielestäni se kertoo siitä, että ay-liikkeenkin pitää katsoa peiliin. Ovatko sen tavoitteet tässä päivässä kiinni?

– Ay-liike ei ole pystynyt mitään isoa yleislakkoa masinoimaan, vaikka sellainen olisi ollut ihan selvä asia aikaisempina vuosikymmeninä.

Honkonen väittääkin, ettei entisen kaltaista palkansaajaliikkeen sisäistä solidaarisuutta enää ole. Hän sanoo sen tarkoittavan sitä, ettei työnsä tunnollisesti tekevä työntekijä halua katsella kollegaa, joka saa saman palkan tekemättä hommiaan.

Ay-liikkeenkin pitää katsoa peiliin.

Petri Honkonen

Yksilökeskeisyyden lisääntyminen näkyy siis myös työelämässä, Honkonen uskoo.

– Tässä on tapahtunut arvojen muutos, joka ei välttämättä ole ihan niin myönteinenkään kaikilta osin. Katsotaan enemmän itseä. Tämä on ay-liikkeelle haastavaa, keskustapoliitikko pohtii.

Keskusta on puheenjohtaja Antti Kaikkosen johdolla linjannut, että keskustan pitäisi ajaa enemmän palkansaajien asiaa. Honkonen sanoo, ettei hän ole tästä eri mieltä, sillä työntekijöiden oikeudet ja työssäjaksaminen ovat koko ajan tärkeämpiä asioita.

Tulokulma on kuitenkin toinen kuin ”vasemmistolainen näkemys palkansaajan asiasta”.

– Vasemmistopuolueethan ovat epäonnistuneet työntekijöiden edunvalvonnassa, kuten nähdään.

Tiede- ja kulttuuriministerinä edellisellä vaalikaudella toiminut Honkonen pitää ammattikoulujen rahoituksen leikkauksia Orpon hallituksen ideologiaan kuuluvana toimena.

– Kokoomusjohtoinen hallitus aina leikkaa ammatillisesta koulutuksesta, ja se on sääty-yhteiskunnan peruja. Se on heille alempiarvoisinta koulutusta, hän sanoo.

Leikkauksia ammattikoulutukseen teki myös Juha Sipilän (kesk.) hallitus, mutta Honkonen muistuttaa, että rahoitus oli sitä ennen korkealla tasolla.

– Jos 10 vuotta sitten katsoi ammatillisen koulutuksen järjestäjien taseita, niin kassassa oli miljoonia. Rahoituksessa on nyt tultu alas, liikaakin.

Honkonen muistuttaa, että oppivelvollisuuden pidentäminen on myös muuttanut tilannetta, sillä nuoret on otettava oppilaitokseen ja saatava myös valmistumaan.

Sipilän hallituksen vuoden 2018 ”amisreformi” teki ammattikouluista entistä työelämälähtöisempiä, ja sitä monet pitävät nyt virheenä.

– Olen itsekin tullut asiassa uuteen uskoon. Siinä mentiin liian pitkälle, Honkonen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että monet tahot ajoivat tuolloin työelämälähtöisyyttä ja vapautta päättää vapaammin koulutuksen järjestämisestä. Tähän joukkoon kuuluivat myös ammatillisen koulutuksen järjestäjät.

Eduskunnan sivistystysvaliokunnassa ensimmäisellä kaudellaan vaikuttanut Honkonen kävi Sveitsissä valiokuntamatkalla ja vakuuttui keskieurooppalaisesta ammattikoulumallista, jossa yritykset palkkaavat opettajia kouluttamaan tulevaisuuden osaajia.

– Kävimme 200 hengen teollisuusfirmassa, jossa nuoret kävivät neljä päivää viikossa. Yhden päivän viikosta he kävivät koulussa, hän kertoo.

Suomessa ei kuitenkaan tapahtunut näin. Keskieurooppalaista mallia ei tule, ellei yrityksellä ole varaa lyödä euroja pöytään, Honkonen huomauttaa.

– Tämä jää tässä keskustelussa aina pimentoon.

– Keskustan kentälläkin vaadittiin, että opiskelun pitäisi olla työelämälähtöisempää ja yrityksissä pitäisi oppia. Mutta miten opetat lähihoitajaopiskelijaa osastolla, jolla on minimihoitajamitoitus, Honkonen kysyy.