Venäjän paluu Euroopan neuvostoon otti ison askeleen Helsingissä

Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätös perua Venäjän äänioikeus Krimin valtauksen kuohuissa osoittautui jälkikäteen melkoiseksi ongelmaksi.

Viisi vuotta myöhemmin Helsingin ulkoministerikokouksessa jouduttiin toteamaan, että äänioikeuden palauttaminen Krimiä yhä hallussaan pitävälle Venäjälle on pienempi paha kuin Venäjän ja ihmisoikeusjärjestön lopullinen pesäero.

– Euroopan neuvostoa ei perustettu ratkaisemaan sellaisia kriisejä, jollaisen olemme nähneet Ukrainassa, sitä varten ovat muun muassa YK ja Etyj. Meidän mandaattimme on suojella kansalaisten oikeuksia kaikissa jäsenmaissa, neuvoston pääsihteeri Thorbjörn Jagland perusteli.

Suomen puheenjohtajuuden perjantaina Ranskalle luovuttanut ulkoministeri Timo Soini (sin.) vakuutti, etteivät Venäjän mittavat jäsenmaksurästit ja neuvoston talousvaikeudet pakottaneet järjestöä taipumaan.

– Ei tässä siitä ole kyse, että Venäjä maksaa itsensä takaisin ja sen takia Euroopan neuvoston pitäisi tehdä myönnytyksiä, Soini sanoi.

Aika oli kuitenkin loppumassa, koska kesällä Venäjän koko jäsenyys neuvostossa olisi uhannut olla katkolla maksurästien takia.

Helsingissä hyväksytty jäsenmaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva päätös paljolti myötäilee Euroopan neuvoston perussääntöä, mutta sen voi silti nähdä tuovan Venäjän lähemmäs paluuta neuvoston täysivaltaiseksi jäseneksi.

Siinä muun muassa toivotaan, että ”kaikki jäsenmaat” ovat kesäkuussa parlamentaarisessa yleiskokouksessa valitsemassa seuraajaa Jaglandille.

Soinin mukaan ”enemmän kuin yksi jäsenmaa” ei nähnyt ministerikokouksessa päätöstä enemmistön tapaan myönteisenä. Näihin kuului ilmiselvästi Ukraina, jonka ulkoministeri Pavlo Klimkin jätti Helsingin kokouksen väliin.

– Tämä ei ole diplomatiaa, tämä on antautuminen, Ukrainaa Euroopan neuvostossa edustava Dmytro Kuleba, sanoi AFP:n mukaan.

Liettuan ulkoministerin Linas Linkeviciusin mukaan Venäjän paluuta ilman ehtoja ei pidä sallia, koska maan sanat ja teot eivät ole muuttuneet.

– Eurooppalaiset arvomme eivät paljoa merkitse, ellei niitä puolusteta, Linkevicius tviittasi kesken kokouksen.

Soini korosti, ettei Venäjä-asia ole vielä lopullisesti ratkennut. Hänen mukaansa lopullinen päätös kuuluu Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle, joka Venäjän äänioikeuden aikanaan perui Krimin valtauksen jälkeen.

– Vielä on paljon työtä tehtävänä, ennen kuin tilanne on normaali, uutena puheenjohtajana aloittanen Ranskan edustaja, valtiosihteeri Amelie de Montchalin myönsi.

Soinin mukaan oli hyvä, että Helsingissä kuultiin ulkoministeri Sergei Lavrovilta selvästi, että Venäjä haluaa pysyä Euroopan neuvoston jäsenenä. Sekään ei ole ollut Soinin mukaan aina ihan selvää.

– Euroopan neuvoston ydin ovat kansalaisten, eivät valtioiden oikeudet. Olemme vahvistaneet täällä, että kaikki 830 miljoonaa jäsenvaltioiden kansalaista ovat yhä samojen sääntöjen ja oikeuksien piirissä, pääsihteeri Jagland muotoili.

Todellisuudessa Venäjän valtio on suhtautunut jo aiemminkin kielteisesti muun muassa sitä koskevien lukuisen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten toimeenpanoon.