Venäjän omaisuuden takavarikkojuttu etenee – Ulosottolaitos takavarikoi loputkin Venäjän omistamat huoneistot aiempien toimien jatkona
Ulosottolaitos on asettanut väliaikaiseen takavarikkoon loputkin Venäjän valtion omistamista huoneistoista aiemmin tehdyn väliaikaistoimen jatkoksi. Lokakuun lopulla takavarikoitujen reilun kymmenen kohteen päälle takavarikkoon on nyt asetettu yli 30 kohdetta, joihin kohdistui väliaikaistoimi jo aiemmin. Asia käy ilmi STT:lle lähetetystä päätöksestä.
Nyt takavarikoitujen kohteiden arvo on yli 10 miljoonaa euroa. Kohteissa on huoneistoja sekä autopaikkoja. Lokakuun lopulla takavarikoitujen kohteiden arvo on kymmeniä miljoonia. Tuolloin takavarikoitiin useita Venäjän kiinteistöjä.
Väliaikaistoimet kohdistettiin lokakuun lopulla kohteisiin, joiden takavarikoimisen edellytyksiä ei ollut vielä täysin selvitetty. Väliaikaistoimet voivat olla voimassa korkeintaan kolme viikkoa.
Tuoreessa päätöksessä ulosottomies katsoo, että takavarikoitavien kohteiden osalta on osin riitaisuutta niiden viralliskäytöstä, mutta kyseinen riitaisuus ei estä niiden takavarikointia. Mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan ulosottovalitusasiana. Ulosottomies katsoo, että lain mukaan takavarikkotoimet ovat mahdollisia.
Helsingin käräjäoikeus määräsi elokuussa Venäjän valtion omaisuutta Suomessa takavarikkoon noin neljän miljardin euron arvosta. Kyseessä on väliaikainen turvaamistoimi, jolla halutaan suojata ukrainalaisen öljy- ja kaasuyhtiö Naftogazin Venäjältä vaatimia varoja.
Lokakuun lopulla Ulosottolaitos päätti useiden Venäjän omistamien kiinteistöjen ja huoneistojen takavarikoinnista. Naftogaz on hakenut Venäjän omaisuutta takavarikkoon Suomen lisäksi myös muissa länsimaissa. Suomi oli tiettävästi ensimmäinen valtio, joka ryhtyi Naftogazin pyynnöstä takavarikoimaan Venäjän omaisuutta.
Taustalla on kansainvälisen välitystuomioistuimen Haagissa viime vuonna antama päätös, jossa Venäjän valtio määrättiin maksamaan Naftogazille miljardien dollarien korvaukset Krimin vuoden 2014 miehityksen yhtiölle aiheuttamista menetyksistä. Venäjä on kieltäytynyt maksamasta korvauksia.
Suomen viranomaisten päätös on herättänyt vastalauseita Venäjällä. Maa on muun muassa puhutellut Suomen Venäjän-suurlähettilästä sekä lähettänyt Suomelle kaksi noottia. Venäjän ulkoministeriö on syyttänyt takavarikointipäätöksen rikkovan diplomaattisia suhteita koskevaa Wienin yleissopimusta vuodelta 1961 ja sanonut Venäjän ryhtyvän asiassa tarvittaessa vastatoimiin.
Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass kertoi viime viikolla Venäjän aikovan valittaa Suomen päätöksestä. Tassin mukaan valituksen tekisi Venäjän valtakunnansyyttäjänvirasto, uutisoi Suomessa muun muassa Iltalehti. Helsingin käräjäoikeudesta kerrottiin STT:lle torstaina, että Venäjältä ei ole lähetetty virallista valitusta, vaikka ulosottopäätöksessä annetun kolmen viikon valitusaika oletettavasti päättyi tuolloin.
Koska kolmen viikon valitusajan lasketaan alkavan siitä, kun vastaaja on saanut tiedon päätöksestä, ei valitusajan umpeutumisen tarkasta hetkestä ole varmuutta. Käräjäoikeuden ja ulosottomiehen päätöksestä tehtävät valitukset ovat myös erillisiä prosesseja.
Venäjän valtakunnansyyttäjänvirasto ei perjantaihin mennessä ollut tiedottanut asiaan liittyvistä uusista päätöksistä sivuillaan.
Ulosottolaitoksen torstaisesta päätöksestä tehtävän valituksen määräajaksi kerrottiin jälleen kolme viikkoa, eli 5. joulukuuta asti. Valitusviranomaisena on Helsingin käräjäoikeus, josta kerrottiin STT:lle torstaina, että Venäjä voi käytännössä valittaa päätöksestä myöhemminkin, eikä mahdollisten määräaikojen osalta aikataulurajoituksia ole loppuvuoden osalta.
Naftogaz pyrkii kaikissa maissa saamaan mahdollisimman suuren suorituksen saamiselleen. Tämä selittää sitä, miksi Naftogaz on pyytänyt takavarikoimaan Venäjän omaisuutta Suomessa yli neljän miljardin dollarin edestä, kertoi STT:lle lokakuun lopulla ukrainalaisyhtiötä avustava asianajaja Mikko Leppä asianajotoimisto HPP:stä.
– Tuskin he ajattelevat, että täältä löytyisi niin paljon sitä omaisuutta.
Varsinaisen velkomushakemuksen käsittely käräjäoikeudessa alkaa seuraavaksi, ja se vie oman aikansa. Oikeusoppineet ovat arvioineet STT:lle, että oikeuskäsittelyyn voi mennä useita vuosia.
Venäjän valtion omistamien kiinteistöjen ja huoneistojen takavarikoimisella ei ole mitään vaikutusta niiden käyttöön. Takavarikointi turvaamistoimena tarkoittaa ainoastaan sitä, että Venäjän valtio ei voi omistuksiaan myydä eikä luovuttaa, kertoi STT:lle lokakuussa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.
– Suuri osa kohteista oli sellaisia, että ei Venäjän valtiolla ole ollut mitään intressejä lähteä niitä luovuttamaan tai myymään. Niitä on jopa Neuvostoliiton ajalta. Ei tällä ole oikeastaan mitään muita vaikutuksia kuin että jos Venäjällä ykskaks yllättäen nyt tulisi halu niitä myydä, niin se ei sitä voi tehdä, Voutilainen sanoi.