Venäjän öljystä ja kaasusta irrottautuminen kasvattaa Kiina-riskiä – samalla kiinnostus Suomen mineraaleihin kasvaa
Suomeen voi tulla useiden miljardien eurojen edestä investointeja, kun Eurooppa pyrkii turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saatavuuden eurooppalaisella tuotannolla. Samalla uudet kaivokset vaikuttaisivat lähiympäristöön ja aiheuttaisivat lisääntynyttä riskiä ympäristötuhoista, käy ilmi STT:n haastatteluista.
Tarkkaa arviota kriittisten raaka-aineiden taloudellisista mahdollisuuksista ei ole tehty. Vihreän kasvun johtava asiantuntija Janne Peljo Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) kuitenkin arvioi, että kaivokset ja tuotteiden jatkojalostus voivat tuoda useiden miljardien eurojen investoinnit.
– Suomi on todella hyvässä asemassa vastaamaan siihen kysyntään, koska Suomessa on yhdet Euroopan parhaista, elleivät jopa parhaat mineraalivarannot, Peljo sanoo.
Kaivosten yhteiskunnallista hallintaa tutkinut Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopistosta puolestaan sanoo, että kaivoshankkeet eivät ole riskittömiä. Kotilaisen mukaan kaivosten ympäristövaikutuksista on hankala tehdä päteviä yleistyksiä, mutta usein niihin liittyy vähintään riski vahingossa aiheutetusta ympäristötuhosta.
Kotilainen kuitenkin huomauttaa, että kaivoshankkeita menee nykyisin nurin siksi, että ne menettävät sosiaalisen hyväksyttävyytensä.
– Tekevälle voi sattua ja monimutkaisissa kaivoshankkeissa voi tapahtua odottamattomia vahinkoja. Sen voin sanoa, että ei ole kuitenkaan minkään kaivosyhtiön intresseissä, että näin tapahtuisi.
Venäjän laajentama hyökkäyssota Ukrainassa rikkoi runsas vuosi sitten lopullisesti ajatuksen Euroopan syvästä rauhasta.
Sota paljasti, kuinka riippuvainen Eurooppa oli venäläisestä energiasta. Sen jälkeen poliittiset päättäjät ovat alkaneet julkisuudessa pohtia yhä vakavammin äänenpainoin, millaisia uhkatilanteita voi aiheuttaa riippuvuus muista kriittisistä raaka-aineista.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi kiinni tähän uhkaan viime syyskuussa, kun hän puhui unionin tilasta Euroopan parlamentille Ranskan Strasbourgissa. Hän arvioi litiumin ja harvinaisten maametallien kysynnän viisinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Sitä von der Leyen piti hyvänä, koska kysynnän lisääntyminen kertoo öljyn ja kaasun korvaamisesta. Silti tilanteessa on myös toinen puoli.
– Ei niin hyvät uutiset ovat, että yksi maa hallitsee markkinoita, von der Leyen sanoi.
Tuo maa on Kiina, jonka asema esimerkiksi harvinaisten maametallien tuotannossa ja jalostuksessa on tällä hetkellä sivuuttamaton. Kiina on uhannut toistuvasti rajoittaa harvinaisten maametallien vientiä jo ennen kuin Venäjä laajensi hyökkäyssotaansa.
Arkisen elektroniikan ja tuulivoimaloiden lisäksi harvinaisia maametalleja tarvitaan esimerkiksi hävittäjissä, ohjuksissa ja lennokeissa.
Vihreä siirtymä ja yhteiskunnan teknologisoituminen kiihdyttävät raaka-aineiden tarvetta, vaikka kriittisistä riippuvuuksista haluttaisiin eroon. Suomessakin lähes joka taskusta löytyy puhelin, jossa on kymmeniä metalleja.
Akkuihin kuluu tällä hetkellä esimerkiksi nikkeliä, kobolttia, mangaania, litiumia ja grafiittia. Tuulivoimaloihin uppoaa harvinaisten maametallien lisäksi esimerkiksi mittava määrä kuparia.
Syyskuun puheessaan von der Leyen kertoi haluavansa turvata Euroopan kriittisten raaka-aineiden saantia asetuksella, jota koskevan ehdotuksen komission odotetaan julkaisevan ensi viikolla.
Ehdotuksen pitäisi kertoa, mitä kriittisiä raaka-aineita voi pitää erityisen strategisina. Asetuksella on myös tarkoitus havitella Eurooppaan yhteistä verkostoa kriittisten raaka-aineiden varastoimiselle ja määrän seuraamiselle, pyrkiä houkuttelemaan lisää investointeja Eurooppaan ja varmistaa yhteiset pelisäännöt muun muassa tuotannolle.
Tässä muutoksessa Pohjolaa on hankala sivuuttaa.
EU:n neuvoston tuore puheenjohtajamaa Ruotsi johdatti tammikuussa joukon eurooppalaisia toimittajia maan alle Pohjois-Ruotsissa, minkä seurauksena Kiirunan suuri harvinaisten maametallien esiintymä sai suurta kansainvälistä huomiota. Suomen Lapissa Savukoskella puolestaan on Soklin malmio, jossa sijaitsee Kiirunaakin suurempi esiintymä.
Geologian tutkimuskeskus on kartoittanut vuonna 2019 aloitetussa nelivuotisessa projektissaan koboltin, nikkelin, litiumin ja grafiitin mahdollista esiintymistä Suomessa. Tutkimukset jatkuvat osin yhä, mutta Pohjanmaalta ja Itä-Suomesta voi olla saatavissa esimerkiksi kallisarvoista litiumia ja Keski-Lapista muun muassa kobolttia.
Nikkeliä ja kobolttia voi olla saatavilla myös muualta Suomesta.
Kaivosten kielteisten ympäristövaikutusten määrään vaikuttavat useat seikat.
Esimerkiksi avolouhoksesta seuraa tyypillisesti enemmän vaikutuksia kuin maanalaisista kaivoksista, Itä-Suomen yliopiston Kotilainen sanoo. Niin ikään louhittava mineraali, metodi, kaivosyhtiön toimintatavat ja mahdolliset useiden laitosten aiheuttamat kerrannaisvaikutukset vaikuttavat lopputulokseen.
Kansallisten tai EU-tason poliittisten päättäjien halu havitella kaivoksia voi poiketa kaivosten lähialueiden asukkaiden ajatuksista.
Kaivokset eivät tuo työtä lähialueen ihmisille kuten ennen, Kotilainen sanoo. Jos lähellä on esimerkiksi matkailua tai poronhoitoa, seuraukset tuppaavat huolestuttamaan.
Kaikkialla ei kuitenkaan suhtauduta kaivoksiin kielteisesti.
– Jos alueella on ollut historiallisesti kaivostoimintaa ja siitä on hyviä kokemuksia, ihmiset suhtautuvat usein paljon positiivisemmin, Kotilainen kertoo.
EK:n Peljo sanoo, että kysynnän kasvaessa kaivoksia avataan joka tapauksessa jonnekin.
– Itse mieluusti näkisin, että niitä avataan Suomeen, missä ympäristösääntely on vahvaa ja toimijat vastuullisia. Ne ympäristöhaitat, mitä kaivostoiminnasta aiheutuu, pystytään Suomessa ajamaan aika lailla minimiinsä.
Kotilainen katsoo, että edes lainsäädännöllä ei voida estää varmuudella onnettomuuksia. Suomesta hän ottaa esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen, mutta vastaavista maista isoja onnettomuuksia on nähty myös esimerkiksi Kanadassa.