Kiinan johtajalle kaavailtiin jopa omaa patsasta Serbiaan – Venäjä ja Kiina lisänneet vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla
Venäjä ja Kiina pyrkivät saamaan yhä enemmän valtaa Länsi-Balkanilla ja käyttämään hyväkseen maiden pettymystä EU-prosessiin.
Länsi-Balkaniin lukeutuvat Albania, Pohjois-Makedonia, Kosovo, Serbia, Bosnia ja Hertsegovina sekä Montenegro.
Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Jelena Simicin mukaan Kiina ja Venäjä pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa alueella muun muassa taloudellisen avun kautta.
– Se näkyy muun muassa sijoituksina, rakentamisena ja kasvavana poliittisena vaikutusvaltana. Kiina ja Venäjä ovat tajunneet, että alueella on valtatyhjiö, ja ne ovat pyrkineet täyttämään sitä, hän sanoo STT:lle.
Kiina on keskittynyt erityisesti taloudelliseen vaikuttamiseen alueella muun muassa erilaisten rakennusprojektien kautta. Tämä on nostanut niin suurta tyytyväisyyttä Kiinaa kohtaan, että Serbiassa jopa väläyteltiin patsaan pystyttämistä Kiinan johtajalle Xi Jinpingille, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Samaan aikaan Länsi-Balkanilla tuki EU:ta kohtaan ei kuitenkaan ole koskaan ollut näin alhainen. Venäjän ja Kiinan nousua alueella onkin mahdollistanut tyytymättömyys EU:ta kohtaan.
– Alueella on aina ollut EU-vastaisuutta. Mutta nyt olemme tilanteessa, missä myös alueen EU:ta tukevat tahot ovat pettyneitä, koska EU ei ole täyttänyt lupauksiaan, Simic sanoo.
Tällä hän viittaa valtioiden EU-hakemusprosesseihin. Alueen valtioille on annettu jo vuosikymmeniä lupauksia EU-jäsenyydestä, jotka eivät ole toteutuneet.
– Pohjois-Makedonia ja Albania ovat täyttäneet ehdot jo vuosia sitten, mutta sitten EU-jäsenmaiden johdolla on haluttu muuttaa kriteereitä kesken koko prosessin, mikä on aiheuttanut osittain epäreilunkin tilanteen.
Esimerkiksi Pohjois-Makedonialle eli entiselle Makedonialle luvattiin, että valtion nimen muutos avaisi ovet EU:hun.
– Nimi muutettiin, mutta EU:hun ei päästy, koska Bulgaria on blokannut jäsenyyttä.
Simicin mukaan positiivista on kuitenkin se, että Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelut päätettiin avata kesällä 2022. Myös Bosnialle myönnettiin kandidaattiasema, ja Kosovo jätti jäsenyyshakemuksen marraskuussa.
– Pohjois-Makedonialta neuvotteluiden avaaminen vaati lupauksen bulgarialaisen vähemmistön tunnustamisesta maan perustuslaissa. Tämä Ranskan ehdotus päätti Bulgarian blokin, mutta aiheutti myös paljon vastarintaa Pohjois-Makedoniassa. Se on koettu niin, että Bulgarian nationalismin annetaan vaikuttaa Pohjois-Makedonian jäsenyysprosessiin. Samalla se on ollut myös monelle EU:ta tukevalle viimeinen niitti, hän sanoo.
Samalla disinformaatio ja valeuutiset ovat kasvaneet alueella muun muassa Venäjän informaatiovaikuttamisen myötä, minkä on mahdollistanut osittain mediavapauksien heikkeneminen. Mediavapauksien heikentyminen on ollut erityisen näkyvää Montenegrossa ja Serbiassa.
Venäjän tavoitteena on ollut kasvattaa maan vaikutusvaltaa ja saada EU näyttämään heikolta.
– Venäjä haluaa korostaa sitä, mitä kaikkea se on tehnyt alueella, liioitellen omaa rooliaan. Samalla se korostaa omaa ortodoksisuuttaan ja slaavilaista yhtenäisyyttä, Simic sanoo.
Myös esimerkiksi Ukrainan sota on alueella paljon jakavampi asia kuin esimerkiksi Suomessa.
– Serbiahan ei ole suostunut pakotteisiin Venäjää vastaan, ja Bosnia-Hertsegovinalla kesti kauemmin. Se on tasapainottelua Venäjän ja EU:n välillä, Simic sanoo.
Demokratiaa edistävän kansalaisjärjestö Oslo Centerin asiantuntijan Jovan Jovanovicin mukaan etenkin Serbia on helppo kohde Venäjän informaatiovaikuttamiselle. Tämä johtuu läheisistä kulttuurisista siteistä maiden välillä ja venäläisen median toiminnasta alueella.
– Venäjä esiintyy Serbian ja serbialaisten suojelijana, hän kirjoittaa. Se on tukenut Serbiaa Kosovoon liittyvissä asioissa, kuten myös Bosnian ja Hertsegovinan serbitasavaltaa.
Ylipäätään kansalaisten tyytymättömyys – kuten esimerkiksi työttömyys ja poliittiset jakolinjat – ovat lisänneet epädemokraattisten voimien suosiota alueella. Tämä kehitys vahvistui koronapandemian aikana, Kalevi Sorsa -säätiön raportissa todetaan.
Esimerkiksi Serbiassa maan presidentti Aleksandar Vucic on heikentänyt demokratiaa.
– Se, minkä hän on onnistunut tekemään, on se, että hän on näyttänyt kansalaisille, että taloudellinen kasvu on mahdollista samalla kun demokratia heikentyy. Tämä on luonut mielikuvan, että ongelmista selviäisi ilman demokratiaa, mikä on tietenkin erittäin huolestuttavaa, Simic sanoo.
Kaikesta huolimatta EU:lla on edelleen kannatusta alueella. Simicin mukaan EU:n kannattaakin pyrkiä pitämään huolta Länsi-Balkanilla omista eduistaan, ja myös tukea demokratiaa ja oikeusvaltiota. EU on viime vuosina katsonut pois päin alueelta, mutta alkanut taas herätä asian suhteen.
– Ukrainan tilanteen myötä on alettu taas kiinnittää huomiota Länsi-Balkaniin, ja samalla on tajuttu, että EU:n on oltava läsnä myös Länsi-Balkanilla.
Simicin mukaan olisi tärkeää, että EU pysyy alueella näkyvänä toimijana ja osoittaa olevansa tosissaan laajentumisen suhteen. Samalla oikeusvaltioperiaatteesta on pidettävä kiinni. Myös Länsi-Balkanilla kansalaisten kykyä tunnistaa disinformaatiota ja valeuutisia tulisi auttaa kehittämään.
– Tiedämme, että EU on alueen isoin tukija ja tulee varmasti aina olemaan, mutta jos kansalaiset eivät tiedä, mitä EU tekee, siitä ei ole mitään hyötyä. EU:n on siis onnistuttava markkinoimaan itseään paremmin alueella. Eli ne asiat, joita EU vaatii, auttavat kansalaisia, hän sanoo.
Ylipäätään vaikutusvallasta kamppailun voi Simicin mukaan tiivistää seuraavasti: Venäjä luo jakolinjoja, Kiina rakentaa ja EU nähdään tulevaisuutena.