Vasemmistoliitto haluaa rahat ja määrän luupin alle hävittäjähankinnassa

Vasemmistoliitto haastoi muuta eduskuntaa puolustushankinnoista, kun isossa salissa ruodittiin valiokuntakäsittelystä valmistunutta puolustusselontekoa.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki huomautti, että Puolustusvoimat on varmasti maan tehokkain lobbausorganisaatio, jonka esittämiä tarpeita ei pidä kritiikittä ostaa.

Arhinmäki nosti esimerkiksi ostamatta jääneet taisteluhelikopterit, joita ilman on tultu toimeen ja ilmatyynyaluksen, joka jouduttiin viemään tarpeettomana naulatehtaalle.

Arhinmäen mukaan Hornet-hävittäjien korvaamisessa ei pidä sitoutua mihin tahansa summaan, vaan todellinen tarve arvoidaan tarkkaan niin määrän kuin hankintahinnan osalta.

– Tätä kriittistä keskustelua pitäisi nyt käydä. Tähän selontekoon on otettu sellaisenaan annettuna tavallaan se arvio 7­–10 miljardista, plus elinkaarikustannukset, jotka voivat olla kaksinkertaiset tähän nähden.

Entinen puolustusministeri Stefan Wallin (r.) arvosteli vasemmistoliittoa puolustushankintojen ja sosiaaliturvan asettamisesta vastakkain.

– Tämä on aivan turhaa ja keinotekoista vastakkainasettelua. Se on vähän sama, kuin kehottaisi kotitalouksia valitsemaan joko palovakuutuksen tai ruokakauppakäynnin välillä. Ei se näin voi olla.

Vasemmistoliiton Kari Uotila ihmetteli sitä, että salin oikealla laidalla pidetään massiviseen hävittäjähankintoihin laitettuja euroja jotenkin erilaisina kuin muita.

Uotilan mukaan samat eurot ovat valtion budjetissa vastakkain: ei ole erikseen mitään sota- ja siviilitaloutta.

Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkonen huomautti vasemmistoliitolle, ettei koko hävittäjähankinnasta tulisi mitään, jos jokainen porukka eduskunnassa esittäisi omia miljardi- ja konemääriään.

– Se vaatii se, että täällä on laaja yhteisymmärrys. Ja on arvokasta, että täällä onkin koko lailla laaja yhteisymmärrys sille, että tämä hankinta viedään eteenpäin, ja siitä voi kiittää melkein kaikkia ryhmiä.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) korosti, että Suomessa pitää parlamentissakin voida keskustella asiasta ja jopa vastustaa sitä. Samalla pitää kuitenkin huolehtia, ettei mopo karkaa käsistä.

Kanervan mukaan eduskunta ei voi parhaimmillaankaan olla se elin, joka päättää konetyypistä, koneiden määrästä tai järjestelmien yhteensopivuudesta.

Harkinnan on Kanervan mukaan pakko perustua ammatilliseen osaamiseen, eikä konemerkillä, valmistusmaalla ja lukumäärällä pidä alkaa melskaamaan.

– Puolustan vapaata argumentointia, mutta älkää kuvitelko, että on eduskunnan kompetenssissa tehdä tätä sisältöä koskevat ratkaisut.

Arhinmäki huomautti, etteivät Puolustusvoimien hankintatoiveet voi olla kriittisen tarkastelun ulkopuolella. Vasemmistoliitto ei torju hankintoja ja vanhentuvan kaluston korvaamista, mutta määrään ja hintaan pitää suhtautua kriittisesti.

– Ja se on eduskunnan ja hallituksen tehtävä, sitä ei voi yksin Puolustusvoimat määritellä, hän opasti.