Turve pöllysi kyselytunnilla – Vanhanen torjui perussuomalaisten syytökset
Turpeen asema suhteessa muihin lämmityspolttoaineisiin ei muutu budjettiriihen veropäätöksillä, painottaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Vanhanen muistutti eduskunnan kyselytunnilla hallitusta turve-elinkeinon tappolinjasta syyttäneille perussuomalaisille, että turpeen vero nousee kolmesta eurosta 5,7 euroon megawattitunnilta.
– Kivihiilen vero nousee vastaavasti liki 32 euroon megawattitunnilta. Maakaasun vero nousee paljon korkeammalle tasolle kuin missä turve on.
Vanhasen mukaan turpeen veron nostamisen myötä vero asettuu suunnilleen samalle tasolle kuin vuosina 2013 ja 2014.
– Tuhosiko se silloin elinkeinon?
Vanhasen mukaan sittemmin päästökauppajärjestelmä on kyllä vaikuttanut hintasuhteisiin.
– Mutta turpeen asema suhteessa kivihiileen, maakaasuun, raskaaseen polttoöljyyn ei muutu tämän ratkaisun seurauksena, Vanhanen huomautti.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) muistutti, että hallitusohjelmaan kirjattiin lämmityspolttoaineiden veron nosto sadalla miljoonalla eurolla.
Lintilän mukaan päätös tehtiin ja se on vaikea monelle. Hän huomautti, että kivihiilen vero on silti turpeeseen nähden moninkertainen.
Turvekeskusteluun puuttui myös kovana turpeen puolustajana tunnettu keskustan ilomantsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen.
– Meillä on se valtava ongelma, että metsäteollisuus tuottaa valtavan määrän puunkuorta, semmoista materiaalia joka tarvitsee tukipolttoaineen palaakseen. Se ei pala yksinään, tai palaahan se, mutta ei tuota energiaa.
Hoskosen mukaan vaarana on, että turpeen syrjäyttävät ulkomaiset polttoaineet.
– Jos emme tee suomalaista työtä, niin sitten ruokimme ulkomaisia rahasijoittajia, jotka lähinnä ovat venäläisiä. Koska sieltähän meidän ulkomainen energia tulee, Hoskonen pauhasi.
Toinen ongelma on Hoskosen mukaan polttoaineiden ajojärjestyksen mahdollinen muuttuminen voimaloissa. Aiemmin on hänen mukaansa sovittu teollisuuden kanssa, että kotimainen vaihtoehto tulee aina ensin.
– Jos tämä rikotaan tällä veropäätöksellä, älkää syyttäkö minua.
Hoskonen kysyi ministeri Lintilältä, kuinka ajojärjestys nyt hoituu.
Lintilän mukaan nyt on huolehdittava omalla järjestelmällä siitä, että pidempään jalostukseen tarvittavaa ainespuuta ei mene lämpökattiloihin.
– Toisaalta tässä tilanteessa meillä taitaa olla myös aika paljon metsiä, joissa ensiharvennuksen ja muiden kautta pystytään saamaan polttoon ainesta, Lintilä pohdiskeli.
Kokoomus tarttui kyselytunnilla budjettiriihen työllisyyspäätöksiin ja syytti hallitusta luvuilla hämäämisestä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen huomautti hallituksen ujuttaneen riihipäätöstensä sisään jo vuoden alussa tehdyn eläkeputken ikärajan noston vuodella 62 vuoteen.
Kokoomuksen Petteri Orpo ja Ben Zyskowicz tiukkasivat myös, miksi hallitus ei ole huomioinut luvuissaan niitä päätöksiään, jotka eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan heikentävät työllisyyttä.
Pääministeri Marin selvitti, että hallitusohjelman mukaan hallitus tulee tekemään vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä päätökset, joilla saadaan maahan yli 30 000 työpaikkaa lisää.
– Kokoomus on kysynyt jo pitkään, missä nämä päätökset ovat. No, nyt teille selvisi vihdoin ja viimein, että näitä päätöksiä on tehty koko ajan. Näitä päätöksiä on tehty aikaisemmin, viime kesänä, ja niitä on tehty matkan varrella muitakin. Nyt tehtiin loput tästä kokonaisuudesta, tästä ensimmäisestä 30 000:sta.
Marin huomautti, että kokoomuksen näkemyksen mukaan työllisyyttä vähentävien päätösten joukosta löytyy esimerkiksi perusturvan parannus.
– Perusturvaa on parannettu alkuvuodesta, mutta ette kai te oikeasti voi ajatella niin, että muutaman kymmenen euron perusturvan parannus, joka on täysin oikein ja oikeudenmukaista, merkittävästi vähentää työllisyyttä. Jättääkö ihminen ottamatta työtä vastaan sen vuoksi, että hänen perusturvansa taso muutamalla kymmenellä eurolla oikeutetusti kohenee? Ei varmasti jätä, Marin puuskahti.
