Vanhanen välikysyjille: Suomi ei nouse kauhuskenaarioita maalailemalla
Suomi nouse kauhuskenaarioita maalailemalla, perheiden valinnanvapautta kaventamalla tai ajamalla kunnat veronkorotusten tai koulutusleikkausten tielle, korostaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Vanhanen muistutti välikysymysvastauksessaan, että tehokkainta talouspolitiikkaa tässä hetkessä on koronakriisin hoito. Siksi hallitus budjettiriihessä varmisti sen, että kaikilla viranomaisilla on riittävät resurssit koronaviruksen leviämisen estämiseen: testaukseen ja hoitoon.
– Tämä on tärkein syy ensi vuoden talousarvion loppusumman kasvuun.
Vanhasen mukaan koronamenojen lisäksi alijäämää korottivat kuntien saama tuki sekä rahapelituottojen alenemisen kompensointi. Nämä ovat kaikki kertaluonteisia menoja.
Päätöksillä hillitään valtiovarainministerin mukaan kuntaverotuksen nousupaineita ensi vuonna. Valtio on parempi ottamaan vastaan koronan iskuja kuin kunnat.
– Tarkoittavatko välikysyjät siis sitä, että esimerkiksi kuntien tuki pitäisi jättää budjetista pois?
Vanhanen muistutti, että ensi vuoden valtiontalouden vajetta kasvattivat noin miljardilla myös viime kevään lisätalousarviossa tehdyt elvytystoimet.
– Silloin laitettiin liikkeelle nopeavaikutteisia kertaluonteisia julkisia investointeja tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tieverkkoon ja rautateihin. Nämä menot eivät jää pysyvästi rasittamaan valtion taloutta.
Vanhasen mukaan julkinen talous pitää saada aikanaan tasapainoon ja ensi sijassa väestön ikääntymisen aiheuttama kestävyysvaje kurottua umpeen.
– Ikärakenteen vanheneminen ja siitä aiheutuvien haasteiden hoitamisen kannalta liian matala työllisyysaste ovat meidän ongelmiamme. Ei tässä ole hallituksella mitään epäselvää.
Valtiovarainministerin mukaan olennaista on säilyttää luottamus hallituksen päätöksentekokykyyn.
– Toistaiseksi luottamusta on riittänyt. Tästä kertoo se, että Suomen kymmenen vuoden velkakirjojen korko on negatiivinen ja korkoero Saksaan on vain muutama prosentin kymmenys. Hallituksen pitää kuitenkin jatkuvasti ponnistella sen eteen, että luottamus Suomeen säilyy vahvana myös jatkossa.
Luottamusta lisää Vanhasen mukaan ensinnäkin se, että valtion budjetoinnissa palataan ensi vuonna kehysmenettelyyn. Toiseksi hallitus päivitti budjettiriihessä talouspolitiikan keskeiset tavoitteet ja päätti julkisen talouden kestävyystiekartasta.
– Lienee kiistatonta, että nykyinen tilanne ei vastaa normaalia talouskehitystä. Hallitus totesikin, että koronaviruksen takia muuttuneessa tilanteessa hallitusohjelman alkuperäiset tavoitteet eivät ole mahdollisia eivätkä realistisia.
Vanhanen kertasi, että hallituksen uutena tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä edellyttää julkisen talouden vahvistamista.
– Valtiovarainministeriön uusin arvio vahvistustarpeesta on noin viisi miljardia euroa. Tässä VM:n arviossa velka vakautuisi 70-75 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sellainen taso olisi toki korkea, mutta kuitenkin euroalueen alhaisimpien joukossa.
Vanhanen huomautti, että hallitusohjelmaa ei kirjoitettu uudelleen myöskään finanssikriisin iskiessä Suomeen runsas kymmenen vuotta sitten.
– Tuolloin hallitus, jossa kokoomus myös oli mukana, pyrki pääsemään takaisin kestävän kasvun uralle myös elvyttämällä ja vahvistamaan julkista taloutta. Tämä hallitus pyrkii samaan.
Nyt budjettiriihessä päätetyillä toimenpiteillä tavoitellaan valtiovarainministerin mukaan 31 000 – 36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien kanssa.
– Hallitus tekee tähän tavoitteeseen johtavat konkreettiset päätökset. Ne eivät jää seuraaville hallituksille. Tämä koskee myös ratkaisuja, jotka johtavat yli 55 vuotiaiden ikäryhmässä työllisten määrän lisääntymiseen kymmenellä tuhannella.
Vanhanen huomautti myös, että tuloverojen alennus ei ole julkista taloutta vahvistava rakenteellinen uudistus.
– Hallitus ei siis lähde parantamaan työllisyyttä sen paremmin suurilla veronalennuksilla kuin valtion menojen pysyvällä lisäämiselläkään.
Vanhasen mukaan oppositio on tehnyt välikysymyksen sinänsä tärkeästä aiheesta.
– Velasta pitää olla huolissaan. Kysymyksen arvoa vähentää kuitenkin asioiden tarkoituksellinen irrottaminen yhteyksistään.
Vanhanen muistutti, että välikysymyksen tarkoitus on kaataa hallitus ja muodostaa uusi hallitus.
– Jää kuitenkin epäselväksi, onko välikysymyksen allekirjoittaneilla kansanedustajilla ja heidän puolueillaan mitään yhteistä linjaa, joka tarjoaisi vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle, Vanhanen näki.
Kirjoitettua puheosuutta Vanhanen täydensi vielä härnäämällä oppositiota vapaamuotoisemmin. Hän huomautti, että esimerkiksi työllisyysperusteilla tehtävä perhevapaauudistus tarkoittaa kotihoidon tuen romuttamista.
– Minusta on perusteltu kysymys, onko teillä kyky yhdessä muodostaa uusi hallitus, joka täyttää nämä kaikki: opiskelijoiden etujen karsimisen, koko varhaiseläkkeelle siirtymisen putkiston poistamisen, työttömyysturvan leikkaamisen, kotihoidon tuen romuttamisen, Vanhanen provosoi.