Vanhanen keskustan äänenä presidenttikilpaan – valinta yksimielinen
Suomen kolmanneksi pitkäaikaisin pääministeri Matti Vanhanen, 60, on nyt virallisesti keskustan presidenttiehdokas.
Seinäjoen puoluekokous vahvisti ehdokkuuden sunnuntaiaamuna yksimielisesti.
Puoluejohtaja Juha Sipilän mukaan keskusta saa kentälle puolueen äänellä puhuvan ulkopolitiikan asiantuntijan.
– Nyt lähdetään yhdessä tekemään Matista presidenttiä.
Vanhanen piti puoluekokouksen edessä 10 liuskan puheen, jossa hän linjasi Nato-kantansa, Venäjä-ajattelunsa, arvioi Yhdysvaltain roolia Suomen kannalta ja luonnehti presidentin tehtävää. Hän halusi osoittaa, ettei hänen tyylinsä ole iskulause-kampanjointi
Ehdokas ilmoitti tukevansa voimakkaasti presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sipilän hallituksen tapaa ylläpitää suoria yhteyksiä kannaltamme kaikkiin tärkeisiin tahoihin.
– Jonkun on keskellä tätä mykkäkouluaikaa käytävä keskusteluja myös Venäjän kanssa, hän korosti.
Jonkun on keskellä tätä mykkäkouluaikaa käytävä keskusteluja myös Venäjän kanssa.
Matti Vanhanen
Vanhanen ei tue Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. Suomen kannattaa hänen mielestään työskennellä sen puolesta, että geopoliittinen suurtasapaino Pohjolassa säilyy niin, että sekä Suomi että Ruotsi pysyttäytyisivät sotilasliiton ulkopuolella.
– Se on varma omissa käsissämme oleva keino vahvistaa vakautta. Venäjän ei tarvitse pelätä, että maatamme käytettäisiin sitä vastaan kohdistettuihin vihollisuuksiin, hän luonnehti.
Ehdokas korosti, että jos vakaus alueellamme järkkyy meistä riippumattomista syistä, täytyy valtiollisella johdolla olla kyky ja itsetunto arvioida kysymystä uudelleen.
– Mutta sellaista arviointia ei koskaan saa tehdä piilossa, vaan yhdessä suomalaisten kanssa.
Vanhanen pitää selvänä, että järkevät ihmiset, myös Venäjän nykyjohto, ymmärtävät sen, että vakauden vahvistaminen on kaikkien etu.
– Tässä Paasikiven ja Kekkosen oppi on yhä pätevä.
Pohjoismaiden johtajien äskeinen käynti Valkoisessa talossa on Vanhasen mieleen..
– Tarvitsemme tällaista vuoropuhelua ja hyvää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
– Ei ole mikään salaisuus, että jo pitkään olemme erityisesti aseteknologian puolella harjoittaneet meille tärkeää yhteistyötä amerikkalaisten kanssa. USA:lle globaali vakaus on tärkeä asia ja uskon, että he motivoivat yhteistyöhalunsa meidän suuntaan juuri edistääkseen vakautta myös täällä pohjoisessa.
Keskustassa on jonkin verran aprikoitu, asettaako keskusta ehdokkaan liian aikaisin. Vanhanen vastasi tähän itse.
– Tiedän, millaista on käydä vaaleja lyhyellä kampanjalla valtakunnallisesti. Siinä keskitytään iskulauseisiin, imagoihin ja yksittäisiin, jopa irrallisiin asioihin.
Hän pitää parempana, että ihmiset saavat arvioida presidenttiehdokasta ja hänen linjaansa perusteellisesti. Ehdokas voi nostaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan moninaisia ja monimutkaisia syy-seuraussuhteita esille enemmän kuin esimerkiksi tviitin sataanneljäänkymmeneen merkkiin mahtuu.
– Olen ajatellut, että varsinainen vaalikampanja varhaisesta ehdokkuudesta huolimatta on lyhyt ja alkaa vasta loppusyksyllä 2017. Sen sijaan ihmisten tietoisuus ehdokkuudesta antaa mahdollisuuden perusteelliseen ja laajaan keskusteluun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Vanhanen lupasi olla keskustan kaikkien kunnallisjärjestöjen käytettävissä.
– Viedään ulkopoliittinen keskustelu Säätytalolta ihmisten pariin. Tavoitteena on oltava, että suomalaiset ymmärtävät keskustan presidenttiehdokkaan linjan ja ehdokas puolestaan tuntee kansalaisten tavan ajatella ulkopolitiikasta.
Vaalikampanjan johto tulee puoluesihteeri Jouni Ovaskalle. Kampanja toteutetaan puoluetoimiston, piirien, kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten yhteistyönä. Vaaleja varten ei rakenneta rinnakkaisorganisaatiota.
– Kampanjatyön on palveltava myös kuntavaaleja ja niiden ehdokasasettelua sekä tuettava maakuntavaaleja. Ensimmäinen tavoite on siirtyä toiselle kierrokselle ja sillä tavoitteena on valituksi tulo.
Keskustelukiertueen nimi on ”Ulkopolitiikkaa yhdessä”.
Vanhanen arvioi myös presidentin tehtäviä. Niitä on kaksi. Presidentti vastaa perustuslain hänelle antamista tehtävistä.
– Onnistuessaan hän kykenee kuitenkin myös laajemmin edustamaan ja ilmaisemaan sitä, mitä kansakunta tulevaisuuttaan vahvistaakseen tarvitsee. Tämä tehtävä voi murrosaikana olla laajempi, kuin mitä uuden perustuslain oloissa presidentin rooliksi reservinä tai unilukkarina on perinteisesti luonnehdittu. Kyse on laaja-alaisesta arvojohtajuudesta ja suunnannäyttämisestä, Vanhanen määritteli.
Vanhanen luopuu eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävästä. Hän aikoo eduskunnassa keskittyä ulkoasiainvaliokunnan tehtäviin.