Vammaissopimuksen unilukkari: "Enää ei ole tahoa, jolle vammaisten asiat eivät kuuluisi"
– Tämän jälkeen Suomessa ei ole tahoa, jolle vammaisten asiat eivät kuuluisi, pääsihteeri Merja Heikkonen tiivistää 10. kesäkuuta voimaan astuneen YK:n vammaisyleissopimuksen merkityksen.
Yleissopimuksessa korostetaan vammaisten henkilöiden oikeutta osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan. Vammaisia henkilöitä on kuultava kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa.
– Sopimus tarkoittaa sitä, että vammaisille taataan samat perus- ja ihmisoikeudet kuin kenelle tahansa. Vammaiset pääsevät samalle viivalle muiden kanssa, Heikkonen kuvaa.
Haavoittuvina vammaiset tarvitsevat Heikkosen mukaan erityissuojaa, kuten naiset ja lapset, joille YK:lla niinikään on omat yleissopimuksensa.
Enää ei päde se, että muut tietävät paremmin, mikä on vammaisille parhaaksi.
Merja Heikkonen
Heikkonen korostaa, että vammaisyleissopimuksen myötä vammaiset on otettava huomioon ruohonjuuritasolta korkeimpaan päätöksentekoon. Lait esimerkiksi eivät voi olla ristiriidassa sopimuksen periaatteiden kanssa.
– Tässä suhteessa meillä kaikilla on oppimista. Enää ei päde se, että muut tietävät paremmin, mikä on vammaisille parhaaksi, Heikkonen huomauttaa.
Yleissopimuksen mukaan vammaisella henkilöllä pitää olla saatavilla yleisiä palveluja yhdenvertaisesti sekä kaupungeissa että maaseudulla.
Yksilöllisiä erityispalveluja pitää olla saatavilla tarvittaessa. Suomessa erityispalveluista säädetään parhaillaan uudistettavana olevassa vammaislainsäädännössä
Yleissopimuksessa korostetaan vammaisten itsemääräämisoikeutta, ja esteettömyys on sopimuksen tärkeä periaate.
Merja Heikkonen on sosiaali-ja terveysministeriön yhteydessä toimivan Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri. Hän on syntymästään näkövammainen ja liikkuu opaskoiran kanssa.
Heikkonen puhuu sopimuksesta innostuneesti, onhan hänkin odottanut se voimaan tuloa kymmenen vuotta.
Suomi on saanut moitteita vammaissopimuksen hitaasta etenemisestä moniin muihin maihin verrattuna. Heikkosen mukaan Suomessa on haluttu saada ensin lainsäädäntö kuntoon.
Joissakin maissa sopimus on hyväksytty, ja into on lopahtanut eikä lainsäädäntötyöhön ole päästy käsiksi.
Suomessa on muutettu mm. kotikuntalakia, kehitysvammalakia ja yhdenvertaisuuslakia.
Symbolisesti päivä oli erittäin merkittävä. Vammaiset ovat odottaneet lakia todella kauan.
Karl-Mikael Grimm
Kun Helsingissä viime perjantaina juhlittiin sopimuksen allekirjoitusta, ex-kansanedustaja Kalle Kökkölä esitti, että päivästä tehtäisiin vammaisten ihmisoikeuksien päivä.
Helsinkiläisestä Karl-Mikael Grimmistä ajatus ei tunnu yhtään hullummalta.
– Symbolisesti päivä oli erittäin merkittävä. Vammaiset ovat odottaneet lakia todella kauan.
Grimm on lyhytkasvuinen. Hän on Keskustanuorten liittohallituksen jäsen ja puhunut ja kirjoittanut aktiivisesti vammaisten ja nuorten asioista.
Grimmin mukaan vammaisten asioiden hoitoa haittaa kokonaisnäkemyksen puuttuminen.
Yleissopimuksen kansallisina yhteystahoina toimivat ulkoasiainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.
Merja Heikkosesta onkin tulossa unilukkari, joka seuraa ja auttaa vammaisten asioiden käsittelyä hallinnossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan kansallinen koordinaatiomekanismi, joka korvaa nykyisen valtakunnallisen vammaisneuvoston. Sen tehtävänä on yleissopimuksen toimeenpanon yhteen sovittaminen eri hallinnonaloilla.
Heikkosesta tulee neuvoston pääsihteeri.
Yleissopimuksen mukaiseksi riippumattomaksi toimielimeksi tulee eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteydessä toimiva ihmisoikeusinstituutio.
Sen tehtävänä on edistää, suojella ja seurata yleissopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa. Siihen kuuluvat eduskunnan oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta.
Yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan myötä vammainen henkilö voi tehdä valituksen YK:n vammaisten oikeuksien komitealle, jos hän kokee, ettei sopimusta ole hänen kohdallaan noudatettu.
Ensin on kuitenkin käytettävä kansalliset valituskeinot. Valituksen voi tehdä myös vammaisten henkilöiden ryhmä.
Vammais- ja lapsijärjestöt julkaisivat perjantaina selvityksen, joka kritisoi vammaisten lasten oikeuksien toteutumista. Selvityksen mukaan vammaisten lasten oikeus mielekkääseen vapaa-aikaan ei aina toteudu.
Selvityksessä tehtiin kysely vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Vastaukset kertovat, että henkilökohtaisen avun ja muiden avustushenkilöiden saannissa vapaa-ajalla on puutteita.
– Vastausten perusteella vammaiset lapset ja nuoret tarvitsevat avustajaa, jotta voisivat elää kuten kaikki muutkin nuoret, totesi Suomen Unicefin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Milla Aaltonen.