Valtaosa hyvinvointialueista joutunee hakemaan lisäaikaa alijäämien sulattamiseen
Suomessa valtaosa hyvinvointialueista ei todennäköisesti pysty poistamaan taseisiinsa kertynyttä alijäämää tänä vuonna. Näin arvioi STT:lle johtava erityisasiantuntija Juri Matinheikki valtiovarainministeriöstä (VM).
Lain mukaan alueiden pitäisi kattaa aiemmilta vuosilta kertyneet alijäämänsä tämän vuoden loppuun mennessä. Tähän ei ole Matinheikin mukaan kuitenkaan pystymässä kuin luultavasti kaksi aluetta, Länsi-Uusimaa ja Pirkanmaa.
Muilla alueilla on todennäköisesti edessään lisäajan hakeminen valtiovarainministeriöstä. Tämän mahdollistaa lakiesitys, jonka Petteri Orpon (kok.) hallitus antoi eduskunnalle joulukuussa. Esityksessä alueille annetaan mahdollisuus hakea määräajan siirtoa alijäämien kitkemiseksi vuoden 2028 loppuun.
Alun perin esityksessä asetettiin lisäajan saamisen kriteeriksi se, että hyvinvointialueen piti saada kammettua tuloksensa plussalle vuonna 2025. Ehdosta kuitenkin luovuttiin lausuntokierroksen jälkeen.
Löyhennetyksi kriteeriksi jäi, että lisäajan on oltava hyvinvointialueelle välttämätöntä alijäämien kattamiseksi. Lisäksi kahden vuoden lisäajan täytyy olla realistinen aikajänne tavoitteen saavuttamiseksi.
Laki pyritään saamaan voimaan nopeasti. VM tekee päätökset lisäajan myöntämisestä kuitenkin vasta aluevaltuustojen hyväksymien viime vuoden tilinpäätösten perusteella.
Matinheikin mukaan tilinpäätökset saataneen hyväksyttyä kesällä, joten päätöksiä lisäajasta voi odottaa aikaisintaan loppukesän tai alkusyksyn aikana.
Manner-Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, minkä lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sote- ja pelastuspalveluistaan itse. Helsinki on ainut taho, jolle ei ole kertynyt alijäämää vuodesta 2023, kun sote-uudistus astui voimaan ja hyvinvointialueet aloittivat toimintansa.
Jos Pirkanmaa ja Länsi-Uusimaa onnistuvat tavoitteessaan kitkeä alijäämät tänä vuonna, jäljelle jää 19 aluetta, jotka tarvitsevat lisäaikaa.
Näistä kolme – Itä-Uusimaa, Keski-Suomi ja Lappi – on jo pantu arviointimenettelyyn. Se on erillinen prosessi, jossa VM:n asettama arviointiryhmä kääntää kaikki kivet ja kannot alueen talouden tasapainottamiseksi.
Yhtenä keinona voi olla myös lisäajan myöntäminen alijäämien kattamiseksi vielä vuoden 2028 jälkeen.
Vihoviimeinen keino on aluejakoselvityksen käynnistäminen. Suomeksi se tarkoittaa alueiden yhdistämistä toisiinsa. Matinheikki kertoo, että nykyisissä kolmessa arviointimenettelyssä mikään ei toistaiseksi viittaa siihen, että ne johtaisivat aluejakoselvitykseen. Hän kuitenkin lisää, ettei tätäkään lopputulosta voi sulkea pois.
Matinheikki arvioi, että arviointimenettelyssä olevien alueiden määrä saattaa myös kasvaa jo tänä vuonna. Tämä johtuu siitä, että joillekin alueille edes vuoden 2028 määräaika ei välttämättä riitä alijäämien sulattamiseen.
– On kourallinen alueita, joiden kertyneet alijäämät ovat sellaisia, että vuosi 2028 saattaa tulla liian nopeasti, Matinheikki sanoo.
Alijäämät ovat huimia. STT:n läpikäymistä alueiden tämän vuoden talousarvioista käy ilmi, että kertyneet tappiot ovat monella alueella yli sata miljoonaa euroa.
Nykyisistä arviointimenettelyissä olevista alueista Keski-Suomessa on kertynyttä alijäämää peräti 335 miljoonaa euroa. Alue on kuitenkin saanut laadittua tälle vuodelle tasapainossa olevan nollatuloksen budjetin.
Lapissa alijäämää on noin 200 miljoonaa, ja siellä kuilu syvenee talousarvion mukaan tänä vuonna entisestään vajaalla kuudella miljoonalla eurolla. Itä-Uudenmaan alijäämä on reilut sata miljoonaa, ja myös siellä tämän vuoden tulos on arviossa yli kahdeksan miljoonaa euroa tappiollinen.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talousjohtaja Minna Sevón kertoo, että alueen tavoitteena on saada alijäämät kurottua umpeen vuosina 2029–2030. Hänen mukaansa yksi merkittävä syy talousvaikeuksiin on alueiden rahoitusmalliin leivottu mekanismi, siirtymätasaus.
Käytännössä tasaus leikkaa valtion rahoitusta niiltä alueilta, joiden kunnissa toteutuneet palvelukustannukset olivat ennen sote-uudistusta vuonna 2022 pienemmät kuin alueen laskennallinen palvelutarve uudistuksen jälkeen.
– Leikkaus oli meillä suurimmillaan 25 miljoonaa euroa ja nytkin vielä noin 21 miljoonaa euroa, Sevón sanoo.
Hänen mukaansa yksi tasauksen ongelma on, että siinä oletetaan kuntien datan vuodelta 2022 pitävän paikkansa. Sevónin tutkiessa asiaa Itä-Uudellamaalla on kuitenkin käynyt ilmi, että osa kuntien ilmoittamista luvuista on ollut alakanttiin muun muassa tukipalveluissa.
Itä-Uusimaa ei ole ongelman kanssa yksin. VM:n rahoituslaskelman perusteella tasaus leikkaa valtion rahoitusta yhteensä 11 alueelta tänä vuonna. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa leikkaus on reilut 70 miljoonaa ja Pohjois-Karjalassa 55 miljoonaa euroa.
Jopa arviointimenettelyyn joutuneessa Lapissa, jonka kumulatiivinen alijäämä on Suomen suurimpia, tasaus leikkaa rahoitusta reilut 45 miljoonaa euroa. Eikä kerta ei ole ensimmäinen.
Hyvinvointialue kertoo tämän vuoden talousarviossaan, että alueen alijäämästä peräti yli 60 prosenttia johtuu siirtymätasauksesta. Kaikkiaan tasaus on leikannut Lapin hyvinvointialueelta valtion rahoitusta reilut 200 miljoonaa euroa vuosina 2023–2026.
On tasauksella toki voittajansakin. Ylivoimaisesti suurimman siivun saa tänä vuonna Helsinki. Tasaus jyvittää kaupungille vajaat 117 miljoonaa euroa valtion kassasta.
Tasauksesta takkiin ottaneet alueet ovat pitäneet asiasta meteliä. Huuto on kenties kuultu VM:ssä, jossa sorvataan parhaillaan alueiden rahoitusmalliin kolmatta ja toistaiseksi isointa muutosta. Matinheikki kertoo, että yhtenä vaihtoehtona pöydällä on siirtymätasauksesta luopuminen kokonaan.