Valemediasta uusia paineita presidentinvaalien kampanjoinnille

Presidentinvaalien kampanjoiden painottuessa yhä enemmän digitaaliseen mediaan ovat vastakampanjat ja valeuutiset tulleet mukaan uutena lieveilmiönä, sanoo vihreiden ehdokkaan Pekka Haaviston (vihr.) kampanjapäällikkö Riikka Kämppi.

Hän huomauttaa, ettei kuusi vuotta sitten valemediaa vielä ollut olemassa siinä mielessä kuin se nyt tunnetaan.

Tämä on hänen mukaansa kaikille ehdokkaille uusi tilanne.

– Se aiheuttaa monenlaisia haasteita. Maailmalla on nähty, että taloudellisesti tehokkain tapa kampanjoida on passivoida vastustajan äänestäjät. Täytyy hartaasti toivoa, että se ilmiö ei Suomeen rantaudu, Kämppi sanoo.

– Olisi kaikille tappio, jos sellainen kehitys voimistuu, että yritetään passivoida äänestäjiä. Äänestäjien passivoimisella ei varmasti pitkällä tähtäimellä hyvää seuraa.

Haemme ehkä vähän yllättäviäkin tapoja tuoda ehdokasta ja hänen linjaansa esiin.

Keskustan viestintävastaava Matti Mönttinen

Valeuutisiin vastaamiseen tarvitaan Kämpin mukaan paljon ihmisiä.

– Sitä ei pysty rahalla ostamaan, koska se jakautuu niin pieniin puroihin. Keskusteluja on netissä monissa eri paikoissa, ja julkaisuja jaetaan sinne ja tänne.

Haaviston kampanjassa tähän on varustauduttu niin, että kaikki kampanjatyössä mukana olevat saavat koulutusta ja kannustusta, että he jaksaisivat.

Kämpin mukaan keskustelu on tyypillisesti sellaista, että ehdokkaita haukutaan valheisiin pohjautuen ja kun siihen vastaa faktoilla, joutuu todennäköisesti mukaan jankkaavaan keskusteluun, jossa vastalauseet saattavat äityä voimakkaiksikin.

– Se vaatii kanttia. Ajattelen itse niin, että kannustetaan tekemään tätä ryhmätyönä, koska yksin se on hirvittävän raskasta.

Myös keskusta panostaa näissä vaaleissa tuntuvasti aiempaa enemmän ehdokkaansa näkyvyyteen digitaalisilla alustoilla, ennen muuta sosiaalisessa mediassa, sanoo viestintävastaava Matti Mönttinen.

Tv:llä, radiolla ja jonkin verran printtilehdillä on hänen mukaansa kuitenkin yhä roolinsa. Matti Vanhasen mainonta aiotaan kohdistaa erityisesti etelän kasvukeskuksiin.

– Haemme ehkä vähän yllättäviäkin tapoja tuoda ehdokasta ja hänen linjaansa esiin, Mönttinen vihjaa.

Keskustan vaalibudjetti on noin puoli miljoonaa euroa. Mönttinen pitää hyvänä, että budjetit ovat kohtuullistuneet viime vuosina.

RKP:n ehdokkaan Nils Torvaldsin kampanjapäällikkö Elisabet Rantschukoff kertoo RKP:n jo tehneen yhden onnistuneen kampanjan Facebookissa ja arvioi niitä tulevan lisää ”aika lailla”.

– Tietenkin ihan tavallisiin lehtiin tulee mainoksia myös, erityisesti tapahtumista, mutta digilehtiin mainoksia tulee enemmän kuin aikaisemmin.

Presidentti Sauli Niinistön kampanjapäällikkö Pete Pokkinen ei vielä osaa sanoa, painottuuko mainonnassa enemmän some vai perinteinen media tai edes, millaisia rahoja mainontaan aiotaan käyttää.

– Se, mitä mainonnassa myöhemmin tuodaan esille, lähtee sisällön, ei niinkään välineen, kautta, Pokkinen arvioi.

– Yleisesti arvioiden on selvää, että nyt mainostetaan niukemmilla resursseilla kuin Niinistön aiemmilla vaalikerroilla.

Kuusi vuotta sitten Niinistön mainosbudjetti oli miljoonan euron hujakoilla. Pokkisen mukaan suunnittelu on vasta alkanut, koska Niinistön kampanjointi alkaa varsinaisesti vasta joulukuussa.

Presidentinvaalit järjestetään 28. tammikuuta.