Väitös: Amerikansuomalainen Gus Hall oli Kremlin lojaali käsikassara USA:ssa – myyrät raportoivat FBI:lle kommunistijohtajan toiminnasta ja ajattelusta

Poliittinen historia

Amerikansuomalaisen kommunistijohtajan Gus Hallin (1910-2000) aiemmin ailahdellut poliittinen linja jämähti seuraamaan neuvostoliittolaista marxismi-leninismin tulkintaa hänen noustuaan Yhdysvaltain kommunistisen puolueen CPUSA:n pääsihteeriksi vuonna 1959.

Asia ilmenee Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimuksesta, joka tarkastelee Hallin elämää ja poliittista linjaa 1960-luvun lopulle.

Tutkimuksen mukaan Gus Hall, suomalaiselta nimeltään Arvo Kustaa Halberg, vannoi 1960-luvulla vakaasti niin sanotun proletaarisen internationalismin nimiin.

– Proletaarinen internationalismi oli kuin koodisana, jota käyttämällä saattoi tunnustaa uskollisuutensa Neuvostoliitolle, kommunistisen maailman johtotähdelle, väitöskirjatutkija Tuomas Savonen sanoo yliopiston tiedotteessa.

Savosen tutkimuksen mukaan FBI onnistui soluttamaan kaksi niin sanottua myyrää CPUSA:n ylimpään johtoon. Sieltä käsin he pystyivät toimittamaan FBI:lle yksityiskohtaista informaatiota Hallin toiminnasta ja poliittisesta ajattelusta.

Myyrät välittivät FBI:lle myös tarkkaa tietoa Neuvostoliiton CPUSA:lle toimittamasta taloudellisesta tuesta, josta Hall pääsihteerinä otti oman osuutensa.

Savonen tarkastelee tutkimuksessaan myös Hallin suhdetta Yhdysvalloissa 1960-luvulla nousseeseen uusvasemmistolaiseen New Left -liikehdintään.

Suhde oli tutkimuksen mukaan vaikea eikä CPUSA juuri hyötynyt yhdestä Yhdysvaltain historian voimakkaimmista vasemmistolaisuuden aalloista.

– New Leftin edustajat kokivat Neuvostoliiton kangistuneeksi ja byrokraattiseksi sortokoneistoksi, kun taas Fidel Castron ja Che Guevaran edustama vallankumouksellisuus ja toisaalta myös Kiinan kulttuurivallankumouksellisuus vetosivat heihin huomattavasti voimakkaammin.

Savosen mukaan Hallin neuvostomielinen linja havainnollistui selkeimmin Tshekkoslovakian miehityksen yhteydessä vuonna 1968.

– CPUSA oli yksi harvoista länsimaisista kommunistipuolueista, jotka hyväksyivät Neuvostoliiton johdolla tehdyn miehityksen. Hallin suoraviivaisen neuvostomyönteinen linja aiheutti puolueessa voimakkaita ristiriitoja ja johti muutamien näkyvien puolueaktiivien eroon.

Väitöskirjassa sivutaan myös amerikansuomalaisen kommunismin vähittäistä hiipumista 1900-luvun mittaan.

1920-luvun alkupuolella amerikansuomalaiset olivat CPUSA:n suurin etninen ryhmä, mutta 1960-luvulle tultaessa amerikansuomalaisten rooli puolueessa oli – pääsihteeriä lukuun ottamatta – kuihtunut hyvin vähäiseksi.

– Amerikansuomalaiselle kommunismille oli ominaista, että se oli voittopuolisesti ensimmäisen polven siirtolaisten ideologia. Kovinkaan monet toisen polven siirtolaiset eivät omaksuneet vanhempiensa ideologiaa, vaan he sopeutuivat kivuttomammin kapitalistiseen järjestelmään, Savonen kertoo.

Lapualta Yhdysvaltoihin muuttaneiden Matti ja Sanna Halbergin poika oli Savosen mukaan tässä suhteessa poikkeus.

– ­Paradoksaalisesti voisi sanoa, että kommunistisen puolueen pääsihteerinä Gus Hall toteutti omalla kohdallaan amerikkalaisen unelman kohoamalla minnesotalaisen pienviljelijän ja kaivosmiehen pojasta hyvin toimeentulevaksi New Yorkin esikaupunkiasukkaaksi, Savonen toteaa.

FM Tuomas Savonen väittelee 11.joulukuuta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Minnesota, Moscow, Manhattan – Gus Hall’s Life and Political Line Until the Late 1960s.

Vastaväittäjänä on dosentti Joni Krekola Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kimmo Rentola.