Vain yksi nostaa esiin vähemmistöjen suojelun – Presidenttiehdokkailla isoja näkemyseroja presidentin roolista
Presidenttiehdokkailla on erilaisia näkemyksiä Suomen presidentin roolista. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tentissä ehdokkaat kertoivat, mitkä viisi luonnehdintaa he haluaisivat presidenttinä täyttää.
Olli Rehn (kesk.) valitsi ainoana listalleen vähemmistöjen suojelijan tehtävän. Rehn haluaa samalla olla suomalaisuuden varjelija ja kokee, että nämä kaksi kuuluvat yhteen ”hyvin vahvasti”.
– Pidän hyvin tärkeänä, että tasavallan presidentti edesauttaa monimuotoisen, moniarvoisen Suomen kehittymistä. Se tarkoittaa silloin sekä suomalaisuuden vahvuuksien varjelemista että samaan aikaan myös vähemmistöjen ja erilaisten ihmisryhmien tukemista ja suojelemista, Rehn sanoo.
Rehn kokee näiden asioiden kuuluvan arvojohtajalle, jollainen hän haluaa myös olla.
Rehn pitää myös tärkeänä, että presidentti on ”voimakas ylipäällikkö” ja ”ulkopolitiikan kiistaton johtaja”.
Kokoomuksen ehdokkaan Alexander Stubbin listalla luki ”ulkosuhteiden ammattilainen”. Se ei mahtunut Rehnin valintoihin.
– Presidentin tehtävä ei ole kommentaattorin tehtävä vaan johtajan tehtävä, Rehn perusteli näkemyseroaan.
Stubbin valintoihin kuului myös ”vienninedistäjä”. Stubb totesi, että ovet aukeavat maailmalla ihan eri tavalla silloin, kun tasavallan presidentti tekee vienninedistämistä. Hän tuli myös luvanneeksi, että viettäisi presidenttinä paljon aikaa näissä hommissa.
– Taisin joskus ehdottaa, että presidentin pitäisi tehdä ainakin yksi vienninedistämismatka per kuukausi eli 12 vuodessa. Se on tietysti paljon pyydetty, mutta jos me elämme vähän tällaisessa valtiokapitalistisessa järjestelmässä, niin Suomen vienninedistäminen tasavallan presidentin toimesta tulee olemaan erittäin tärkeä tehtävä, Stubb sanoo.
Pekka Haavisto (vihr.) pitää myös vienninedistämistä presidentin tärkeimpiin tehtäviin kuuluvana.
– Taloutemme pitää ehkä synkkienkin odotusten ja ajatusten keskellä toimia, ja samaan aikaan pitää rakentaa Suomesta maailman paras maa.
Haavisto haluaa lisäksi olla ympäristötietoinen ja rauhaa rakentava.
– Suomi on vahva ympäristöosaajien ja rauhanrakentajien maa, hän sanoo.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah pitää presidenttiä arvojohtajana. Hän toteaa suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan rakentuvat kristillisille arvoille, ”joita ei tarvitse hävetä”.
– Olemme siinä mielessä totta kai liberaali demokratia, että täällä vallitsee uskonnonvapaus. Jokainen voi uskoa tai olla uskomatta, mutta suomalaiselle yhteiskunnalle se (kristinusko) on antanut vahvan ja vankan kivijalan kehittää suomalaisia arvoja ja yhteiskuntaa.
Vasemmistoliiton Li Andersson haluaa olla presidenttinä muun muassa ympäristötietoinen ihmisoikeuksien esitaistelija.
Andersson kertoo keskustelleensa vihreä vasemmisto -puoleesta tulevan Islannin pääministerin Katrín Jakobsdóttirin kanssa siitä, että myös Natoon toivotaan lisää maita, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja ympäristö- ja ilmastotyötä.
– Kyllä minä näen, että presidentti voi näitä arvoja ja tavoitteita nostaa monilla foorumeilla esille, Andersson sanoo.
Mika Aaltola (sit.) poimi ainoana ehdokkaana listalleen kansakunnan keulakuvan roolin.
Keskeistä presidentin tehtävän menestyksekkäälle hoitamiselle on käsitys Suomen suunnasta ja ymmärrys historiasta, hän luonnehtii.
– Silloin osaa asettaa perspektiiviin asioita, kuten mitä tarkoittaa, kun kaasuputki katkeaa. Onko se iso asia vai pieni asia, että osaa ymmärtää sen osana kokonaisuutta. Ja kaikki tämä nousee omasta taustastani, kun olen työkseni tehnyt ulkopolitiikkaa vuosia, Aaltola selventää.