Vaalijärjestelmän suurremontti jäi ensi vaalikauden murheiksi – puoluesihteerit sopivat uudistuksista vaalirahoitussääntelyyn
Vaalijärjestelmän uudistamisen vaihtoehdoista tarvitaan kattava vertailu seuraavan hallituskauden hallitusohjelmaa varten, linjaa parlamentaarinen vaalityöryhmä.
Eduskuntapuolueiden puoluesihteereistä koostuva työryhmä korostaa, että työssä tulisi pyrkiä laajaan parlamentariseen konsensukseen ja selvitystyöhön on varattava riittävät resurssit. Juuri sen pidemmälle työryhmä ei hyvin monisyisessä ja vaikeassa asiassa päässyt.
Työryhmä totesi jälleen nykyjärjestelmän suurimmaksi heikkoudeksi sen, että vaalipiirien kokoerot johtavat piilevien äänikynnysten suureen vaihtelevuuteen. Poliittinen suhteellisuus toteutuu pienissä vaalipiireissä erityisen heikosti, eikä äänestäjien yhdenvertaisuus toteudu.
Uudellamaalla tarvitaan nykyisin läpimenoon laskennallisesti noin 2,5 prosenttia annetuista äänistä, mutta Lapissa noin 10 prosenttia.
Suurimmassa vaalipiirissä eli Uudellamaalla piilevä äänikynnys on jo nyt niin alhainen, että se saattaa jatkossa johtaa siihen, että eduskuntaan nousee useita Uudeltamaalta valittuja hyvin pieniä eduskuntaryhmiä, mikä voi vaikeuttaa eduskunnan toimintaa.
Aiemminkin esillä olleet vaalialuemalli ja tasauspaikkamalli todettiin jälleen monilta osin nykyistä d’Hondtia paremmiksi ja tasa-arvoisemmiksi, mutta molempia vaivaa vaikeaselkoisuus.
Työryhmä päätyi lopulta siihen että vaalijärjestelmän kehittäminen on laaja ja haastava tehtävä, jossa täytyy ottaa huomioon erilaisia ristikkäisiä intressejä, eikä riittävää yksimielisyyttä esitettävästä mallista ole.
Myöskään kampanjakaton säätäminen ei edennyt puoluesihteerien pöytää pidemmälle.
Kampanjakaton on nähty edistävän ehdokkaiden ehdokkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua vaaleihin, mutta muun muassa sopivan tason määrittely voi olla hankalaa.
Vihreät, vasemmistoliitto ja SDP suhtautuivat työryhmässä kampanjakattoon myönteisesti ja olisivat laittaneet asian jatkoselvitykseen. RKP, perussuomalaiset, keskusta ja kokoomus asettuivat kuitenkin vastaan.
Ongelmiksi kampanjakatossa nähtiin muun muassa sääntelyn kiertäminen ulkoistamalla ja uusien kasvojen vaikeus nousta esiin.
Vaalirahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisessa työryhmä sai sen sijaan aikaan esityksiä.
Lakia pitäisi esimerkiksi uudistaa niin, että vaalikampanjalle 1500 euron ja sitä suuremman lainan antaneiden nimi tulisi julkistaa. Kuntavaaleissa raja olisi 800 euroa.
Työryhmä esittää myös Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) vaalirahoituslainsäädäntöä täsmennettäväksi siten, että VTV:llä olisi mahdollisuus tehostaa uhkasakolla lisätieto- tai selvityspyyntöä sekä jälki-ilmoitusta ja sitä koskevaa lisäselvitystä.
Työryhmä pitää tarpeellisena myös selvittää VTV:n oikeutta saada vertailutietoja kampanjaan tukea antaneilta ja palveluita ja tuotteita toimittaneilta, niin ikään uhkasakolla ryyditettynä.
Työryhmä kannattaa julkisuuslain tarkastus- ja valvontasalaisuutta koskevan sanamuodon selkeyttämistä siten, että selvitykset vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista ovat ehdottomasti salassa pidettäviä. Muutos on tarkoituksenmukaista toteuttaa julkisuuslain uudistamisen yhteydessä.
Työryhmän enemmistö perussuomalaisia lukuun ottamatta kannatti valmistelun aloittamista EU-kansalaisaloitteen ikärajan laskemiseksi 16 vuoteen.
Työryhmän käymän keskustelun yhteenvetona todettiin, että kansalaisaloitteen käyttöönotto on ollut onnistunut demokraattinen innovaatio, mutta myös uutta kansalaisaloitetta kevyempää aloitemuotoa olisi syytä selvittää.
Uudenlainen aloite voisi rinnastua esimerkiksi kirjalliseen kysymykseen tai toimia keskustelualoitteena jostakin aiheesta kohdistumatta lainsäädäntöön.
Lisäksi kysymystä aloitteiden raukeamisesta olisi syytä tarkastella seuraavan perustuslakiuudistuksen yhteydessä, puoluesihteerit linjaavat.