Uutissuomalainen: Lääkäriliiton uusi toiminnanjohtaja vaatii työterveyshuoltoa mukaan sote-uudistukseen – "En ymmärrä, miksi tehtiin niin iso virhe"

”Etulinjaan tarvittaisiin pikaisesti lisää tekijöitä”
Sote

Lääkäriliiton vasta valittu toiminnanjohtaja Kati Myllymäki haluaisi työterveyshuollon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen.

– Työterveyshuolto kattaa ison osan aktiiviväestön etulinjan terveydenhuoltopalveluista. En ymmärrä, miksi tehtiin niin iso virhe, että työterveyshuolto jätettiin sote-uudistuksen ulkopuolelle. Senkö takia, että se on vaikea asia yhdistää, vai sen takia, että siinä on erilainen rahoituspohja, Myllymäki ihmettelee Uutissuomalaisen haastattelussa.

Hallitus päätti kesäkuussa 2016, että työterveyshuollon perusteisiin ei kosketa.

Työterveyshuoltoa kehitetään kuitenkin ennaltaehkäisevämpään suuntaan kolmikantaisessa neuvottelukunnassa, joka antaa konsensusesityksensä tämän vuoden lopulla.

Myllymäen mielestä olisi oikeudenmukaista, että kaikki suomalaiset pääsisivät nauttimaan työterveyshuollon tasoisista palveluista.

– Jos soitat työterveyshuoltoon tai yksityiselle, ei siellä 15 minuuttia kuulustella, miksi haluat tulla, ja tarvitsetko oikeasti lääkäriä. Nyt julkisesta perusterveydenhuollosta on tullut paikoitellen potilaiden torjuntajärjestelmä, Myllymäki hymähtää.

Myllymäki perustelee työterveyshuollon mukaan tuomista sote-uudistukesen sillä, että perusterveydenhuolto on Suomessa kriisissä, ja etulinjaan tarvittaisiin pikaisesti lisää tekijöitä.

– Työterveyshuollossa on hyvä resurssi lääkäreitä ja terveydenhoitajia, joilla on paljon myös sairaanhoidollista osaamista. Kyllä me tarvittaisiin koko resurssi käyttöön, että saataisiin etulinjan peruspalvelut kuntoon, hän sanoo.

Hän korostaa, että peruspalveluiden korjaamisessa ei saa heikentää hyvin toimivaa työterveyshuoltoa, vaan parantaa terveyskeskuspalveluiden saatavuutta työterveyshuollon tasolle.

Lisäksi Myllymäki on huolissaan potilasrekistereistä, sillä työterveyshuollon asiakkaiden läheskään kaikki tiedot eivät kulje muille toimijoille.

– Kanta-arkiston myötä asia on edistynyt paljon ja paljon potilaan tietoa on jo saatavissa. Mutta kyllä se on potilasturvallisuus-, laatu- ja kustannuskysymys, ettei esimerkiksi tehdä turhaan samoja tutkimuksia uudelleen, Myllymäki toteaa.

Työterveyshuollon tehtävä on tukea työntekijän työkykyisyyttä.

Lain mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle ehkäisevä työterveyshuolto.

Käytännössä useimmat työnantajat järjestävät lisäksi yleislääkäritasoista sairaanhoitoa.

Myllymäki esittää, että Suomeen luotaisiin malli, jossa työterveyshuollon osaajat saataisiin tuottamaan palveluita muillekin kuin työsuhteessa oleville.

– Siinä kuitenkin tullaan kysymykseen, onko työterveyshuollossa osaamista vaikkapa äitiysneuvoloista tai geriatriasta. Aivan ongelmatonta tämä ei siis ole, Myllymäki sanoo.

Toinen vaihtoehto on Myllymäen mukaan Ruotsin mallin kaltainen, jossa työterveyshuolto rajoitetaan työperäisten riskien hallintaan ja työkyvyn ylläpitoon.

Tämä malli on Myllymäen mielestä kuitenkin kapeampi.

– Millä konstilla siinä saataisiin työterveyshuollon resurssit käyttöön sote-keskuksiin, on silloin ratkaistava kysymys.