Tällainen on uusi hoitosuositus sisäilmaoireista kärsiville
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on päivittänyt sisäilmaoireista kärsivien potilaiden hoitosuositusta Suomessa.
Uudessa suosituksessa korostetaan, että sisäilmaoireilun diagnosoinnissa ja hoidossa on tärkeää kuunnella potilasta huolellisesti sekä huomioida hänen tilanteensa kokonaisuutena.
Sisäilmaoireista kärsivän potilaan tutkimiseen ja hoitoon voidaan tarvita monialaista yhteistyötä, ministeriön tiedotteessa sanotaan. Ensisijaisesti sisäilmaoireiden hoito tulisi kuitenkin järjestää terveydenhuollon perustasolla.
Tautitaakan perusteella sisäilman merkittävimmät epäpuhtaudet Suomessa ovat radon, sisäilman epäpuhtauksista erityisesti pienhiukkaset, passiivinen tupakointi ja kosteusvauriot.
Oireiden ja haittojen kokemisen kannalta tärkeitä tekijöitä Suomessa ovat epäpuhtauksien lisäksi melu, ilmanvaihto, ilmankosteus ja lämpötila sekä yksilölliset ominaisuudet ja yhteisöihin liittyvät tekijät.
Tautitaakka on koko väestöä koskeva laskennallinen määre, joka kuvastaa tietyn sairautta tai oireilua aiheuttavan tekijän vuoksi menetettyjä terveitä elinvuosia.
Viime vuonna Manner-Suomen kunnille tehdyn kyselyn mukaan kuntien omistamien rakennusten kokonaisneliömäärästä 5–10 prosentissa arvioitiin olevan merkittäviä sisäilmaongelmia. Arvioissa oli kuitenkin suuria eroja erikokoisten kuntien ja yksittäisten rakennusten välillä.
Kokonaismäärään suhteutettuna sisäilmaongelmia esiintyi eniten sosiaali- ja terveystoimen rakennuksissa. Yleisimmät rakennustekniikasta johtuvat syyt sisäilmaongelmien taustalla olivat ilmanvaihdon puutteet sekä lämpötilaan, ilman kuivuuteen tai vetoon liittyvät ongelmat.
Julkisten rakennusten osalta rakennusten kunnon seuranta on tyypillisesti määräaikaistarkastusten piirissä, kun taas yksityisten asuntojen tilanteesta saadaan tietoa tutkimushankkeiden lisäksi lähinnä viranomaisille päätyvien ongelmatapausten osalta.
Vuosina 2021–2022 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) keräämissä terveydensuojeluviranomaisen valvontatiedoissa raportoitiin toimenpidekehotuksia ilmanvaihdon tai sisäilman laadun puutteiden vuoksi yhdeksässä prosentissa tutkituista sosiaalialan ja opetuksen rakennuksista.
Radonin takia toimenpidekehotuksia annettiin neljässä prosentissa näistä rakennuksista.
Kansantaloudellisesti merkittävimmät kustannukset muodostuvat rakennusten korjauksista, lisääntyneistä terveydenhuollon kuluista ja tuottavuuden menetyksistä.
Vuonna 2012 julkaistussa eduskunnan tarkastusvaliokunnan tutkimusjulkaisussa kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten arvioitiin olevan Suomessa vähintään kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja vuosittain.
Huonolaatuisen sisäilman taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ongelmana on kuitenkin se, että on vaikea määrittää, miltä osin korjauskustannukset liittyvät sisäilmaongelmaan ja miltä osin rakennuksen normaaliin ikääntymiseen, huoltoon tai viihtyvyyden parantamiseen.