Uudistuksen piti vähentää lukiolaisten pääsykokeisiin pänttäämistä, mutta niin ei ole käynyt, sanoo tutkimus
Opiskelijavalintauudistuksesta huolimatta ylioppilastutkinnon kokeiden pisteytys ei ole lukiolaisille tärkein opintoja ohjaava tekijä, selviää Helsingin yliopiston valtioneuvostolle laatimasta tutkimuksesta.
Vuoden 2018 korkea-asteen opiskelijavalintauudistus on herättänyt julkisessa keskustelussa voimakasta kritiikkiä. Tutkimuksen mukaan huolet ovat osin ylimitoitettuja.
Pisteenmetsästyksen sijaan kyselyyn vastanneet lukiolaiset ilmaisivat henkilökohtaisen kiinnostuksen, omien tulevaisuuden suunnitelmiensa sekä jo saavuttamansa menestyksen olevan vahvimmat oppiainevalintojaan ohjaavat tekijät.
Sen sijaan opiskelijavalinnan uudistus näyttää vaikuttaneen ylioppilastutkinnon koevalintoihin.
Ylioppilastutkintolautakunnan vuosien 2016–2022 rekisteriaineiston mukaan sekä pitkää että lyhyttä matematiikkaa kirjoitetaan yhä enemmän ja matematiikan kokeen tutkinnostaan pois jättävien osuus on pienentynyt. Tutkimuksen mukaan lähes kaikkien reaaliaineiden kirjoittaminen on kuitenkin myös lisääntynyt eli matematiikan kirjoittamisen yleistyminen ei ole tapahtunut niiden kustannuksella.
Opiskelijavalintauudistuksessa siirryttiin malliin, jossa enemmistö hakijoista hyväksytään ylioppilastutkintotodistuksen ja loput pääsykokeen perusteella. Taustalla oli pyrkimys nopeuttaa nuorten siirtymistä lukiosta kolmannen asteen koulutukseen ja vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa yleissivistävän koulutuksen päätepisteenä.
Todistusvalinta ei kuitenkaan näytä vähentäneen pääsykokeisiin valmistautumista edes niillä, jotka uskovat saavansa opiskelupaikan ylioppilastutkintomenestyksensä perusteella.
Lisäksi runsas kolmannes vastaajista ilmaisi aikovansa tukeutua ulkopuoliseen valmennukseen lukio-opintojen aikana tai hakiessaan korkeakouluihin.
Lukiolaisten hyvinvoinnin osalta tulokset tukevat aiempia tutkimuksia siitä, että lukiolaistytöt näyttävät uupuvan poikia enemmän.
Sekä oppilaat että opettajat näkivät lukiolaisten uupumisen merkittävimpinä lähteinä lukio-opintoihin ja ylioppilastutkintoon liittyvät tekijät sekä univajeen. Opettajat näkivät uupumisen taustalla myös lisääntyneen sosiaalisen median käytön ja tietokonepelaamisen.
Uudistuksen vaikutuksia kartoitettiin tutkimuksessa seuraavan aineiston avulla: ylioppilastutkintolautakunnan vuosien 2016–2022 tutkintotulokset koevalinnoissa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi, lukiossa kerätty kysely- ja haastatteluaineisto uudistuksen lukioissa havaittavien muutosten kartoittamiseksi sekä Koski-tietovarannon tiedot kohdelukiolaisten opintomenestyksestä kyselyn tulosten tulkinnan avuksi.
Lukioissa kerättyyn aineistoon vastasi 4 620 opiskelijaa, 166 opettajaa, 11 rehtoria ja 89 opinto-ohjaajaa.