Uuden tiedonhallintalain pelätään sulkevan tutkijoiden lähteitä
Tekeillä oleva tiedonhallintalaki on saanut lausuntokierroksella runsaasti arvostelua.
Huolestuneiden joukossa ovat muiden muassa yliopistot ja tutkijat, jotka pelkäävät lain heikentävän tutkimuksen mahdollisuuksia.
– Meillä on Suomessa ollut hyvin vahva julkisuusperiaate. Lisäksi tutkimusaineistojen saanti on perustuslain turvaamaa, sanoo Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva.
Lakiluonnos tiukentaisi käytäntöjä siinä, miten ihmisten henkilötietoja sisältävää viranomaisaineistoa arkistoidaan. Tämä taas vaikeuttaisi sellaisen tutkimuksen tekemistä, jossa aineistona on useita viranomaisten rekistereitä.
– Rekisteritutkimus on kuitenkin yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta keskeistä. Sen perusteella tiedetään, miten sosiaaliset tai oikeudelliset ongelmat heijastuvat esimerkiksi ihmisten terveyteen, toteaa Nuorteva.
Tutkijoiden kannalta ongelmallista on Nuortevan mukaan sekin, että arkistoaineisto olisi jatkossa entistä enemmän hajallaan eri viranomaisilla.
Tiedonhallintalain luonnoksesta kertyi yli 200 lausuntoa määräaikaan eli lokakuun alkuun mennessä. Monessa lausunnossa uutta lakia pidetään sinänsä tarpeellisena, mutta lakiluonnosta ei kovinkaan käyttökelpoisena.
Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan luonnokseen sisältyy vakavia oikeudellisia ongelmia, etenkin tuomioistuinten aseman ja tehtävien kannalta.
– Tiedonhallintaa koskevaa sääntelyä ei tule itsetarkoituksellisesti yhdenmukaistaa ottamatta huomioon eri viranomaisten erilaisia tehtäviä ja toimivallan jakoa, katsoo KHO.
Kansallisarkiston lausunto on yksi laajimmista ja kriittisimmistä. Pääjohtaja Nuortevan mukaan lakiluonnos on tehty hätiköiden, valmistelu on ollut liian kapealla pohjalla ja vaikuttavuusarviointi heikkoa.
– Kiire on aina huono asia, kun tehdään lainvalmistelutyötä. Ei voi olla kiire tehdä huonoa lakia.
Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara valtiovarainministeriöstä sanoo, että vielä ei voi sanoa miten lakiluonnosta muutetaan lausuntojen pohjalta.
– Osin muutosesitykset menevät yhteen ja osin ne ovat ristiriitaisia, kertoo Kivivasara.
Useissa lausunnoissa on arvosteltu muun muassa ehdotusta tiedonhallintalautakunnasta, joka päättäisi tietoaineistojen arkistoinnista ja tuhoamisesta. Uudessa lautakunnassa olisi puheenjohtajan lisäksi 12 virkansa ohella toimivaa asiantuntijajäsentä, mutta vain kaksi sivutoimista sihteeriä.
Tiedonhallintalain on suunniteltu tulevan voimaan ensi vuoden kesäkuussa. Eduskunnan pitäisi siis käsitellä se vielä ennen vaaleja.
– Tavoite on, että marraskuussa olisi hallituksen esitys annettu, sanoo Kivivasara.
Uusi laki kumoaisi arkistolain ja tietohallintolain sekä osia muun muassa julkisuuslaista. Kivivasaran mukaan uudistus tuo kunnille samat tiedonhallintavelvoitteet kuin valtion viranomaisillekin. Samalla selkeytetään jo olemassa olevaa hyvää tiedonhallintatapaa.
– Kansalaisen näkökulma on vähän välillisempi, sanoo Kivivasara.
Arkielämän kannalta keskeistä on se, että viranomaiset velvoitetaan hyödyntämään ensisijaisesti jo olemassa olevaa tietoa. Esimerkiksi erilaisia todistuksia ei enää pyydettäisi kansalaiselta itseltään, jos tieto on saatavissa joltain toiselta viranomaiselta.