Useat puolueet vaativat aluevaalilinjauksissaan hoiva-alan palkkojen nostoa – Kuntatutkija: "Varmaan tulee vielä kilpalaulanta"
Useat puolueet tavoittelevat hoiva-alan työntekijöille palkankorotusta aluevaalilinjauksissaan. STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tällainen vaalitavoite on monessa mielessä ongelmallinen.
– Jos on yhteinen näkemys siitä, että hoiva-alan palkkoja nostetaan, mitä käy sille tavoitteelle, että koko sote-rakenne yritetään saada näppeihin, jotta kustannukset eivät holtittomasti kasvaisi? Tässä keskustelussa on koko ajan kaksi ristiriitaista tavoitetta, toteaa hallintotieteilijä Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin tehtävän jättiremontin, sote-uudistuksen, yksi keskeisistä tavoitteista on hoito- ja hoivakustannusten kasvun hillitseminen.
Vaaleissa valittavissa valtuustoissa ei pääse tekemään vain kuluja lisääviä päätöksiä.
– Siellä tulee olemaan tosi tiukat taloudelliset tavoitteet. Hoiva-ala on tolkuttoman alipalkattua, mutta se on myös sellainen rakenteellinen kustannus, joka pysyy, Airaksinen sanoo.
Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen muistuttaa lisäksi, että hoivahenkilöstön palkkaukseen liittyvät asiat eivät edes ole aluevaltuutettujen päätettävissä.
– Tällaiset asiat kuuluvat työmarkkinapöytiin, hän sanoo.
Palkkojen korottamisen mainitsevat kenties selvimmin SDP, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt.
– Tarvitaan kattava suunnitelma, jolla alojen työolot ja palkkaus saatetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja alat säilyttävät houkuttelevuutensa nuorten silmissä, todetaan esimerkiksi SDP:n ohjelmassa.
RKP ja keskusta puhuvat ”kilpailukykyisen palkan” tärkeydestä. Kokoomuksenkin vaaliohjelmassa todetaan, että ”panostetaan hyvään johtamiseen, toimintatapojen kehittämiseen ja palkkausjärjestelmän kannustavuuteen henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen parantamiseksi”.
Perussuomalaiset julkistaa aluevaaliohjelmansa vasta ensi viikolla. Kaikki muut, jo ohjelmansa julkaisseet puolueet kertovat tavoitteekseen myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden hyvinvoinnin. Moni puolue haluaa myös arvostuksen lisäämistä alalle. Taustalla on huoli työntekijöiden riittävyydestä.
Henkilöstön riittävyys onkin Myllärisen mukaan koko sote-uudistuksen kriittisin kysymys. Tänä syksynä joka kuussa on hänen mukaansa ollut lähes 13 000 sote-alan työpaikkaa avoinna.
– Henkilöstöpulaa tulee olemaan ihan kaikkialla Suomessa. Vaaliohjelmassa voi luvata lisää henkilöstöä, mutta sen taikominen on taas sitten toinen juttu, Myllärinen toteaa.
Valtiovarainministeriö (VM) on arvioinut, että pelkästään kunnista ja kuntayhtymistä siirtyvien työntekijöiden palkkojen yhteensovituksesta tulee satojen miljoonien eurojen kustannukset vuodessa.
Airaksinen uskoo, että aluevaalikampanjoinnissa tullaan vielä näkemään kilpalaulantaa hoitajien työolojen ja palkkauksen parantamiseksi.
– Varmaan tulee, ja siitä on syytäkin puhua isona yhteiskunnallisena asiana. Haluaisin lisäksi kyllä nähdä, mitä tarkoittaa esimerkiksi työolojen parantaminen hyvinvointialueen päätöksenteossa ja johtamisessa. Tämä jää mielestäni kaikilta sanomatta vaalilinjauksissa.
Vaaliohjelmissa ei ole Myllärisen ja Airaksisen mukaan mitään kovin yllättävää. Myllärisen mukaan puolueet tuovat itse asiassa esiin monia epäkohtia, joille pyritään jo parhaillaan tekemään jotain. Hän nostaa esimerkiksi mielenterveyspalvelujen saatavuuden, joka nousee vaaliohjelmissa esiin.
Myllärisen mukaan jo nyt pyritään siihen, että jokaisessa terveyskeskuksessa olisi mielenterveyspalveluita ensi vaiheen tarpeisiin.
– Siihen pyritään, mutta tässä palataan taas henkilöstöongelmiin. Psykoterapeuteista on huutava pula.
Eikä siihen ole pikaista lääkettä. Sote-uudistuksessa kovinkaan moni asia ei ole nopeasti ratkaistavissa.
– Vaaliohjelmissa saa toki asettaa tavoitteita, mutta osa niistä on todella pitkän juoksun päässä.
Ensimmäinen vaalikausi valtuustoissa on kaksivuotinen, eikä kaikkia lupauksia ehditä Myllärisen mukaan siinä ajassa edes ”tulille saattamaan”.
Sote-uudistuksessa maahan perustetaan hyvinvointialueita, joille vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirretään. Tammikuun aluevaaleissa hyvinvointialueille valitaan niiden ylin päättävä elin eli aluevaltuusto.
