Ulkoministeri Haavisto Erdoganin kommenteista: Nato-prosessissa tarvitaan kärsivällisyyttä

Nato-jäsenyys

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo olleensa säännöllisesti yhteydessä Turkin ulkoministeriin Mevlüt Cavusogluun kevään aikana. Hänen mukaansa keskustelut ovat olleet hyviä ja Turkki on esittänyt positiivisia näkemyksiä Suomesta.

Haaviston mukaan hänellä on mahdollisuus tavata Cavusoglu mahdollisesti myös huomenna Berliinissä Naton epävirallisessa ulkoministerikokouksessa.

Hänen mukaansa Nato-prosessissa tarvitaan nyt kärsivällisyyttä ja siinä edetään askel askeleelta. Natonkin sisällä on erilaisia poliittisia näkemyksiä, Haavisto sanoo. Kaikkiin näkemyksiin tai ongelmiin Suomella ei ole vaikutusvaltaa.

Haavisto mainitsi myös, että myös esimerkiksi Kroatialta on kuultu erilaisia näkemyksiä Suomen ja Ruotsin Nato-kantoihin.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi tänään, että Turkki ei suhtaudu Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyteen tällä hetkellä myönteisesti.

Perusteluiksi Erdogan antoi sen, että ”Pohjoismaat ovat kuin vierastaloja terrorijärjestöille”. Hän viittasi etenkin kurdien sissijärjestöön PKK:hon, jonka muun muassa Turkki ja EU ovat määritelleet terrorijärjestöksi.

–  Suomella on tiukka suhtautuminen erilaisiin terrorijärjestöihin, sanoi Haavisto nimeten esimerkiksi äärijärjestö Isisin ja Suomen toimet järjestöä vastaan.

Muuten hän ei halunnut Erdoganin näkemyksiä kommentoida.

Presidentti Sauli Niinistö on aiemmin keskustellut Erdoganin kanssa ja kertonut Turkin tukevan Suomen tavoitteita.

Turkki-asiantuntija, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoi aiemmin STT:lle, että Turkissa on keskusteltu jo joitain viikkoja siitä, että uusi geopoliittinen tilanne on Turkille pelin paikka.

Keskustelua on kuitenkin käyty ennen Erdoganin avausta lähinnä islamistien ja uusnationalismia edustavien lehtien piirissä, ei niinkään valtamediassa tai laajemmilla areenoilla.

Lehdissä on muun muassa pohdittu, tulisiko Turkin tehdä kauppaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen suhteen.

–  Viesti on ollut, että länsimaat tarvitsevat Turkilta palveluksia, ja Turkki voi vaatia niitä. On ajatus, että tämä on neuvottelun avaus, jossa ei tehdä mitään ennen kuin Turkki sanoo muutaman sanan, Alaranta sanoi.