Työnetsintään tarvitaan tehostusta kasvukeskuksissa – työpaikat ja työttömät eivät kohtaa
Yhtäaikainen pula työpaikoista ja työntekijöistä on pahentunut viime vuosina. Maanantaina julkaistun tutkimuksen mukaan nämä kohtaanto-ongelmat rassaavat ensisijaisesti suuria kasvukeskuksia.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa suositellaan, että alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä työn etsintää tehostavat toimet kannattaakin kohdistaa suuriin seutukuntiin.
Tutkimusryhmää vetäneen professori Jaakko Pehkosen mukaan resurssien kohdentaminen mahdollistaisi kokoluokaltaan suuremmat toimet.
– Kasvu voisi lisätä niiden vaikuttavuutta, Pehkonen sanoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa.
EK:n talouspolitiikasta vastaava johtaja Penna Urrila pitää suositusta perusteltuna.
– Työttömistä yli puolet ovat näillä seitsemällä kasvualueella. Silloin tänne toimenpiteiden kohdistaminen entistä voimakkaammin on varsin perusteltua, Urrila sanoi.
Urrila huomautti, että nyt julkaistussa tutkimuksessa jää aivan viimeaikaisin kehitys pimentoon, koska tutkimusaineisto ei sitä kata. Urrilan mukaan EK:n omat selvitykset kertovat, että rekrytointivaikeudet ovat yleistyneet.
Työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Tuija Oivo nosti tutkimuksen tuloksiin liittyen esiin myös maakuntauudistuksen.
– Jossa ainakin näyttäytyy, että ehkä ohjausvälineet valtakunnan vinkkelistä katsottuna vähenee, Oivo sanoi.
Kohtaanto-ongelmat voivat liittyä esimerkiksi osaamiseen tai siihen, että avoimet työpaikat ja työnhakijat ovat eri alueilla.
Kohtaanto työmarkkinoilla -tutkimuksen mukaan ongelmat liittyvät ensisijaisesti Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen seutukuntien työmarkkinoiden toimintaan. Näissä seutukunnissa sekä avointen työpaikkojen että työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut yhtäaikaisesti ja yhtäjaksoisesti vuosina 2013–2016.
Maan muissa 63 seutukunnassa työttömyys on noussut ilman merkittäviä muutoksia avoimien työpaikkojen määrässä tai niiden osuudessa. Suhdanne- ja rakennemuutoksia kokeneilla alueille, kuten Kouvolassa, Imatralla ja Salossa, työttömyyden nousu on yhdistynyt samanaikaiseen avoimien työpaikkojen määrän laskuun.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että työttömän työnhakijan työllistymisestä saama taloudellinen hyöty on heikentynyt finanssikriisin jälkeen.
Tutkimuksen mukaan työvoiman tarjonnan taloudellisia kannusteita on syytä vahvistaa ja pitkäaikaistyöttömyyttä on perusteltua pyrkiä lyhentämään kaikin mahdollisin keinoin.
Tutkijat arvioivat myös, että työllisyyden kasvun keskittyminen matala- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin ja aloille voi edellyttää palkkauskäytäntöjä, jotka huomioivat yritys- ja työntekijäkohtaiset tuottavuuserot nykyistä selvemmin.