Työministeri Marttinen ehdottaa: Vuoden mittaista määräaikaisuutta ei voisi pitää useassa osassa
Työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan määräaikaisuuksia helpottavaa lakiesitystä voitaisiin muuttaa siten, että vuoden mittaista määräaikaisuutta ei voisi pitää nykyisen esityksen mukaisesti useassa osassa.
Marttisen tarkoituksena on vastata lakiesityksen saamaan kritiikkiin määräaikaisuuksien ketjuttamisesta. Jatkossa työntekijän kanssa voitaisiin solmia vain yksi enintään vuoden mittainen määräaikaisuus ilman perustetta.
– Tämä mielestäni selkeyttää tätä lainsäädännön kokonaiskuvaa ja vastaavasti ylläpitää mahdollisuutta tarjota nuorille uusia työpaikkoja ja poluttaa heitä työelämään, Marttinen sanoi toimittajille keskiviikkona eduskunnassa.
Nykyisessä lakiesityksessä määräaikaisuuksia saisi tehdä ilman perusteltua syytä enintään kolme, mutta ne eivät saisi kestää yhteensä yhtä vuotta enempää.
Marttinen kertoi tiistai-iltana Ylen A-studiossa, että hän on valmis tekemään lakiesitykseen muutoksia. Hallituksen esitys on saanut runsaasti kritiikkiä määräaikaisuuksien ketjuttamisen lisäksi muun muassa siitä, että sillä on todettu voivan olla vaikutuksia esimerkiksi raskaus- ja perhevapaasyrjintään.
Kaikkien hallituspuolueiden naisjärjestöt ovat vastustaneet esitystä, sillä niiden mukaan uudistus lisäisi naisten syrjintää työelämässä.
Korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akavan erityisasiantuntija Arttu Piri kertoi aiemmin keskiviikkona STT:lle, että esitetty lakimuutos saattaisi johtaa laskennallisesti kaikkiaan noin 20 000:n iältään 24–39-vuotiaan naisen työsuhteen muuttumiseen perusteettomaksi määräaikaisuudeksi.
Tämä on selvästi enemmän kuin hallituksen esityksessä esitetty arvio. Sen mukaan lakimuutos koskisi vain joitain tuhansia 25–34-vuotiaita naisia, ”jotka työskentelisivät ilman perusteltua syytä solmitussa määräaikaisessa työsuhteessa”.
Piri on ottanut arvioonsa mukaan hallituksen lakiesityksestä poiketen myös 35–39-vuotiaat äidit, sillä yli viidennes lapsista syntyy tämän ikäisille. Lakiesityksessä katsotaan ”perheenperustamisikäisiksi” 25–34-vuotiaat naiset.
Marttinen vastasi STT:lle lyhyesti ennen täysistuntoon poistumista, ettei ole ehtinyt vielä tutustua Akavan arvioon, mutta kertoi perehtyvänsä niihin. Hän kuitenkin korosti, että työ- ja elinkeinoministeriön arvio asiasta on tehty virkavastuulla.