Työllisyys jatkoi luisuaan – korona rokotti erityisesti naisvaltaisia aloja ja kasvatti sukupuolten välisiä työllisyyseroja
Koronakriisi on iskenyt kovaa naisvaltaisille palvelualoille, esimerkiksi ravintola- ja majoitusalalle.
Naisten työllisyysaste on laskenut vuoden takaisesta yli kolme prosenttiyksikköä, ja se oli kesäkuussa alle 72 prosenttia. Miesten työllisyysaste laski viime vuoden kesäkuusta yhden prosenttiyksikön alle 76 prosenttiin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus sanoo koronakriisin kurittaneen koko Suomea etenkin palvelutyöpaikkojen osalta, koska sulut ovat koskeneet koko maata.
– Toki voisi ajatella, että Uudellamaalla, jossa epidemia on ollut pahin, kuluttajat ovat olleet varovaisempia, ja palvelualoilla on jouduttu tekemään suurempia irtisanomisia tai lomautuksia. Siitä voisi ehkä aavistella, että Uusimaa on kärsinyt vähän pahemmin, Lehmus pohtii.
Teollisuuden osalta tietyillä toimialoilla voi olla alueellisia keskittymiä, joihin kriisi heijastuu eri tavoilla.
Lehmus arvelee, että esimerkiksi Turun seudulla jännitetään telakkateollisuuden puolesta. Alueella on toistaiseksi lykätty laivojen rakentamista ja lomautettu työntekijöitä.
– Varmaan kesän jälkeenkin odotetaan jännityksellä, joudutaanko tekemään laajempia irtisanomisia.
Vähemmän huolenaiheita voi olla Oulun kaltaisilla alueilla, joissa on paljon teknologia-alan työpaikkoja.
– Tietysti Oulun ja Turun seuduilla on myös paljon konepaja- ja metsäteollisuutta, joihin kriisi toki heijastuu. Lieviä alueellisia eroja varmasti tulee.
Työllisyysasteen trendiluku oli kesäkuussa 72,4 prosenttia, Tilastokeskus kertoo.
Työllisiä oli kesäkuussa 87 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyys kääntyi kevään aikana laskuun, kun koronavirus ja sen aiheuttamat rajoitustoimet runtelivat Suomen taloutta.
Työttömyysasteen trendi oli kesäkuussa 6,7 prosenttia, kuten se oli myös toukokuussa. Trendi tarkoittaa kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettua lukua.
Työttömiä oli 47 000 enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Tilastokeskus tarkisti hieman alaspäin työllisyysasteen trendiä toukokuulta. Toukokuun trendiluvuksi ilmoitetaan nyt 72,5 prosenttia, kun kuukauden takaisessa tilastojulkistuksessa vastaava toukokuun lukema oli 72,6 prosenttia.
Työvoiman ulkopuolella olevia piilotyöttömiä oli kesäkuussa 179 000, mikä on 47 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Piilotyöttömillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka haluaisivat työtä mutta eivät ole sitä aktiivisesti etsineet.
Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli kesäkuussa kaikkiaan 223 000. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun 2020 lopussa kaikkiaan 417 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua.
Lehmus arvioi, että luvut ovat pitkälti odotusten mukaisia. Hän huomauttaa, että Tilastokeskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön lukujen välillä on ristiriita.
Työttömyyden kasvu näyttäytyy huomattavasti suurempana työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksessa, joka perustuu alueellisten TE-toimistojen rekisteritietoihin. Ministeriö myös tilastoi kokoaikaisesti lomautetut työttömiksi.
Tilastokeskuksen luvuissa lomautetut näkyvät vasta kolmen kuukauden määräaikaisen lomautuksen jälkeen. Koska koronakriisi iski maaliskuun lopussa, lomautettujen määrä ei vielä kunnolla näy Tilastokeskuksen luvuissa.
– Voisi sanoa, että Tilastokeskuksen luvut näyttävät jossain määrin liian optimistisilta. Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista saa vähän paremman käsityksen siitä, missä tällä hetkellä mennään. TEMin luvuissa lomautettujen määrä voi toisaalta antaa liiankin dramaattisen kuvan tilanteesta, Lehmus huomauttaa.
Hän arvelee, että seuraavina kuukausina nähdään voimakkaampia muutoksia myös Tilastokeskuksen luvuissa, kun lomautukset ja irtisanomiset alkavat heijastua niihin loppukesästä ja syksyllä. Huonompia lukuja voi siis olla luvassa, vaikka talouden luisuminen on pysähtynyt ja jonkinlainen käänne parempaan on Lehmuksen mukaan nähty.
Lehmuksen mielestä hallituksen on syytä pysyä hereillä ja valmiina reagoimaan, jos tilanne jälleen heikkenee.
– Jos kaikki menee niin hyvin kuin nyt näyttää, ei välttämättä tarvita mitään suuria toimia.
Hän kuitenkin peräänkuuluttaa myös pitkän aikavälin uudistustoimia työmarkkinoilla.
– Samalla kun ajatellaan kriisiä, olisi hyvä käydä keskustelua rakenneuudistuksen toimista. Toinen käsi hoitaa kriisiä, ja toinen käsi olisi jo tulevassa.
Syksyn työllisyysnäkymät ovat Lehmuksen mukaan kaksijakoiset.
Palvelualoilla tilanne voi alkaa jo näyttää valoisammalta, koska ihmiset uskaltautuvat jälleen käyttämään palveluita.
Sen sijaan teollisuusaloilla lienee vielä luvassa lisää irtisanomisia, koska taloustilanteen heikkeneminen näkyy teollisuudessa hieman viiveellä.