Työeläkevakuuttajat Tela: Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat kahdeksalla miljardilla huhti–kesäkuussa
Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat huhti–kesäkuussa yhteensä kahdeksalla miljardilla eurolla, kertoo työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö Tela. Varoja oli kesäkuun lopussa yhteensä 241 miljardia euroa.
Koronapandemia aiheutti eläkevaroissa jyrkän laskun viime vuoden keväällä, mutta pandemiaa edeltävä taso saavutettiin ja ylitettiin eläkevaroissa jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Telan analyytikon Kimmo Koivurinteen mukaan kasvu johtui pitkälti osakemarkkinoiden positiivisesta kehityksestä.
– Rahoitusmarkkinoiden virettä nosti moni asia: talouden palautuminen ja elvytystoimet niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa sekä koronavirusrokotusten eteneminen ja rokotekattavuuden nouseminen, Koivurinne sanoo Telan tiedotteessa.
Suomalaisten työeläkevaroista hieman yli puolet eli 129 miljardia euroa on kiinni osake- ja osaketyyppisissä sijoituksissa. Korkosijoituksissa on kiinni 73 miljardia euroa ja kiinteistösijoituksissa 20 miljardia euroa. Loput 19 miljardia on sijoitettu vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin eli pääasiassa hedgerahastoihin.
Eläkevarojen reaalinen sijoitustuotto oli kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 7,7 prosenttia. Osakesijoitusten reaalituotto oli keskimäärin 15,1 prosenttia, kun taas korkosijoitusten reaalituotto oli keskimäärin -0,1 prosenttia. Kiinteistösijoitusten tuotto oli 0,7 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten tuotto 4,1 prosenttia.
Työeläkesijoitusten omaisuuslajikohtainen jakautuminen ei muuttunut merkittävästi vuoden toisella neljänneksellä. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus kohosi noin prosenttiyksikön 54 prosenttiin. Korkosijoituksien osuus puolestaan supistui prosenttiyksikön 30 prosenttiin. Kiinteistösijoituksien ja vaihtoehtoisten sijoituksien osuudet pysyivät muuttumattomina noin kahdeksassa prosentissa.
Myöskään alueellisissa sijoitusosuuksissa ei alkuvuoden aikana tapahtunut mainittavia muutoksia. Kesäkuun lopussa sijoitusvaroista hieman alle neljännes kohdistui Suomeen, muualle euroalueelle vajaa viidennes ja euroalueen ulkopuolisiin maihin reilusti yli puolet.