Tutkimusjohtaja pohtii Aamulehdessä: Johtaako presidentti jatkossakin Venäjä-politiikkaa?
Tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoman mielestä uudella presidenttikaudella on pohdittava, haluammeko jatkaa presidenttijohtoista Venäjä-politiikkaa.
Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja sanoo Aamulehdessä, että aiemmin oli työnjakoa pääministerin ja presidentin välillä. Aunesluoman mukaan Krimin miehityksen jälkeen taloussuhteita ja muita asioita ei enää voida erottaa toisistaan.
– Muiden poliitikkojen pitää miettiä, suostuvatko he jatkamaan presidenttijohtoista Venäjä-politiikkaa vai ovatko he tarvittaessa valmiita haastamaan sitä, tutkimusjohtaja arvioi.
Hän huomauttaa, että perustuslaki sallisi sen tulkinnan, että valtioneuvosto (hallitus) ottaisi aktiivisemman roolin myös Venäjä-suhteiden hoitamisessa.
Aunesluoman mukaan Venäjä aiheuttaa presidentille diplomaattista päänsärkyä ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan jatkuvan stressitilan. Stressitilaa pitää yllä se, että valtiojohdon on varauduttava torjumaan Venäjän vaatimuksia, mutta samalla on pidettävä auki dialogikanava.
Aunesluoma toteaa, että rajamaalla on asioita, joista on sovittava ja viranomaisyhteistyön täytyy pelata.
– Venäjä-tasapainoilu on presidentin viran peruskamaa siitä riippumatta, onko Suomi Natossa vai ei, Aunesluoma sanoo Aamulehdessä.
Hän katsoo myös, että presidentti joutuu miettimään, onko länsisuhteita tiivistettävä, vai jääkö Suomi paikoilleen.
Tuleva hävittäjävalinta on Aunesluoman mukaan ulkopoliittinen ratkaisu, jossa presidentillä on valtaa. Hän arvelee, että Yhdysvallat on kiinnostunut kahdenvälisen suhteen syventämisestä, vaikka Suomi pysyisi Naton ulkopuolella.
– Hävittäjävalinnalla on iso merkitys, koska se sitoo Suomea valmistajamaan sotilaalliseen infrastruktuuriin, Aunesluoma luonnehtii.