Tutkimus kuvaa perussuomalaisten murrosta 2010-luvulla – Nationalismi ja vieraiden kulttuurien vastustaminen puskivat kaikkiin teemoihin
Perussuomalainen puolue koki 2010-luvulla suuren murroksen, kun nationalismi ja vieraiden kulttuurien vastustaminen nousivat puolueessa keskiöön.
Näin toteaa tuore Marie Cazesin väitöskirja, jossa tutkitaan suomalaisten populistipuolueiden identiteetin kehityksen pitkää kaarta.
Cazes sanoo tiedotteessa, että nationalistinen suuntaus näkyy puolueen virallisen diskurssin rakentamassa identiteetissä. Kyse ei siis ole vain yksittäisten puolueen jäsenten puheista, kuten toisinaan väitetään.
Cazesin politiikan väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 8. kesäkuuta 2024. Väitöskirjan nimi on Evolution du populisme en Finlande: Continuités et ruptures dans la construction de l’identité des partis populistes finlandais entre 1959 et 2019.
Tutkimuksessaan Cazes analysoi populistisen identiteetin kehittymistä Suomessa vuosien 1959 ja 2019 välisenä aikana suhteutettuna maan poliittiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen.
Hän kertoo käyttäneensä aineistona puolueiden ohjelmia ja tutkinut Suomen populististen puolueiden virallista diskurssia.
Tutkimuksen keskiössä on kolme suomalaista populistista puoluetta: Suomen Maaseudun puolue (SMP), perussuomalaiset ja Sininen tulevaisuus.
Cazes jakaa suomalaisten populistipuolueiden vaiheet kolmeen.
Ensimmäinen vaihe liittyy SMP:n alkuvaiheisiin, jolloin puolue omaksui identiteetikseen maaseudun ja perinteisen kansan puolustamisen.
Cazesin mukaan SMP nosti poliittiseen käyttöön paljon teemoja maatalouteen ja perinteiseen maatalouskulttuuriin liittyvästä ideologiasta ja perinteestä. Niitä olivat esimerkiksi asumisreformit, pientilallisten tilanne ja perinteiset maanviljelytavat.
Maaseutuidentiteetti alkoi kuitenkin menettää merkitystään 1980-luvulta lähtien.
Cazesin mukaan toinen jakso sijoittuu 1990-luvun ja 2000-luvun alun välille.
Silloin SMP:n jatkaja perussuomalaiset otti uudelleen käyttöön joitakin maaseutuaiheita, mutta maaseudun puolesta puhuminen ei enää toiminut heidän identiteettinsä perustana.
Keskiössä olivat eliitin vastustustaminen ja vallitsevan järjestyksen kyseenalaistaminen sekä työväenluokan ja kaupunkien reuna-alueiden tilanteen puolustaminen.
Kolmas jakso alkaa puolestaan 2010-luvulla. Silloin perussuomalaisten identiteetti koki murroksen. Nationalismi nosti voimakkaasti päätään.
Cazesin mukaan nationalismin voimakas nousu näkyy kaikissa hänen käsittelemissään teemoissa.
2010-luvulta alkaen perussuomalaisten identiteetti pohjautuu Cazesin mukaan nativismiin eli vieraiden kulttuurien vastustamiseen ja nationalismiin.
– Ne ulottuvat myös esimerkiksi maaseutukysymykseen, jota aiemmin käytettiin yhteisen perinnön osoittamiseen SMP:n kanssa, tai sukupuolikysymykseen, joka on saanut entistä enemmän merkitystä vuodesta 2021 lähtien, Cazes summaa tiedotteessa.