Tutkijat: Elämme toisen kylmän sodan alkua – "Voi käydä niin, että Yhdysvaltojen merkitys tulee pienenemään"

Maailma näyttää luisuvan kohti toista kylmää sotaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullipolitiikan myötä. Sitä mieltä oli tutkimusjohtaja Mikael Wigell perjantaina järjestetyssä Ulkopoliittisen instituutin live-lähetyksessä.

Eikä tilanne enää pelkästään näytä siltä: Wigellin mukaan elämme jo selvästi toisen kylmän sodan alkuvaihetta.

Wigellin mukaan Trumpin ailahtelevasta tullipolitiikasta voidaan havaita selkeästi se, Yhdysvallat pyrkii nyt blokkaamaan Kiinaa laajemminkin pois talouden ja teollisuuden kuvioista.

Viimeisten vuosikymmenten aikana talouden toimintakenttä on perustunut avoimeen ja globaaliin toimintaympäristöön, nyt rakennetaan taas suljettuja verkostoja.

– Tämä tilanne täytyy nähdä tässä valossa. Trumpin hallinto pyrkii selkeästi palaamaan sellaiseen toisen kylmän sodan tilanteeseen, Wigell summasi.

Samaa mieltä uuden kylmän sodan mahdollisuudesta oli myös Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin.

Ensimmäisessä kylmässä sodassa Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat paremmuudestaan lähes kaikilla sektoreilla. Maailma jakautui näiden kahden blokin ympärille. Yhdysvallat edusti länttä, joka oli etenkin eurooppalaisesta perspektiivistä haluttu ja ihannoitu suunta.

Mattlinin mukaan uudessa blokkipolitiikassa asetelma on muuttunut. Monet valtiot eivät halua Trumpin ailahtelevan politiikan myötä enää selkeästi asettua Yhdysvaltojen leiriin.

Valtiot luultavasti pyrkivät tasapainoilemaan kahden blokin välissä. Mahdollista on sekin, että Japanin, Etelä-Korean ja Euroopan unionin kaltaiset talousalueilla kasvaa intressi hakeutua tiivimpään yhteistyöhön Kiinan kanssa.

– Tässä voi käydä niin, että ulkomaankaupassa Yhdysvaltojen merkitys tulee pienenemään. Samalla Kiinan merkitys saattaa kasvaa, Mattlin sanoi.

– Kiina tietysti tarjoaa nyt viestiä, että he ovat edelleen avoimen maailmantalouden ja maailmankaupan puolestapuhuja, että he haluavat pelata pelisääntöjen mukaan. Toki siitä on monella toimijalla eri näkemys, mutta silti se viesti voi nyt upota aika hedelmälliseen maaperään monessa paikassa.

Muutos olisi eittämättä iso. Yhdysvallat on toiminut maailmantalouden keskeisimpänä veturina koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan.

Wigell huomautti, että murros on kuitenkin tapahtunut jo toiseen suuntaan. Kiina on nykypäivänä hyvin monelle valtiolle keskeisin kauppakumppani. Sekin petaa Kiinalle parempia asetelmia, jos maailma jakautuu kahden blokin väliseen kauppa- ja taloussotaan.

Murroksella olisi väistämättä poliittisia seurauksia. Yhdysvallat on tähän saakka näyttäytynyt demokratian ja vapauden sanansaattajana. Kiinan todellisuus on tunnetusti toinen. Siksi tiivistyvä yhteistyö Kiinan kanssa olisi etenkin Euroopan unionille vaikea.

Mattlinin mukaan viime aikoina on kuitenkin ollut nähtävissä, että EU:n viesti Kiinan suuntaan on muuttunut.

Vielä viime vuonna Kiinan kohdalla saatettiin korostaa heikkoa ihmisoikeustilannetta ja muita valtiolliseen järjestelmään liittyviä ongelmia. EU:n suunnalta on kuultu myös kuluneina vuosina tiukkoja vaatimuksia Kiinalle asetettavista sanktioista.

Maailmanpolitiikan realiteetit tuntuvat kuitenkin keikahtaneen totaalisesti eri asentoon. Mattlinin mukaan EU:n pitää kuitenkin olla Kiinan suhteen tarkkana, jos taloussuhteet tiivistyvät ja Kiina pyrkii korvaamaan Yhdysvaltoihin suuntautuvaa vientiä Eurooppaan.

– EU:n pitäisi olla hyvin tiukka ja vaatia jotakin vastavuoroista. Se ei voi olla niin, että me vain annetaan, vaan silloin täytyy saada jotain muuta tilalle.

Tämän hetkiselle tilanteelle on kuitenkin leimallista suuri epävarmuus.

Viimeiset kuukaudet osoittavat, että maailmanpolitiikan ja -talouden kehityssuunnat voivat nopeastikin heilahtaa suuntaan jos toiseen. Ennustaminen on hyvin vaikeaa.

Se on Suomen ja EU:n kaltaisille toimijoille hyvin haastava toimintaympäristö.

Mattlinin mukaan Suomessa on Nato-päätöksen myötä ajateltu, että olemme nyt selkeästi tietyssä leirissä ja sen myötä ikään kuin turvassa myrskyävässä maailmassa. Yhdysvallat on ajateltu hyvin läheiseksi. Siihen on kuitenkin tullut särö.

– On hyvin mahdollista, että tämä kaikki menee hyvin paljon monimutkaisemmaksi vielä. Silloin pitää olla valmis tekemään nopeita suunnanmuutoksia.

Mattlinin mukaan suomalaisten vahvuus on kuitenkin historian saatossa ollut se, että pieni kansakunta on tottunut luovimaan ja reagoimaan maailman yhtäkkisiin muutoksiin.

– Sitä luultavasti saatetaan tarvittaessa lähivuosina. Meidän pitää olla tuntosarvet hereillä.