Tutkija: Suomalaisten Nato-kannan muutos on ollut poikkeuksellisen dramaattinen

Tuoreen kyselyn mukaan myös suomalaisten maanpuolustustahto on nyt historiallisen korkealla
Nato-kysymys

Venäjän aloittaman Ukrainan-sodan jälkeen tapahtunut muutos suomalaisten Nato-kannoissa on ollut historiallisen jyrkkä. Näin arvioi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.

–  Tämä on todellakin poikkeuksellista. Mitään vastaavaa vertailukohtaa ei tietääkseni löydy suomalaisen mielipiteenmittauksen historiasta, Rahkonen sanoo.

Rahkonen kävi STT:n pyynnöstä läpi eri kyselytutkimusten aikasarjoja sillä silmällä, löytyisikö Suomen historiasta jokin nyt nähtyä Nato-kannan muutosta vastaava käänne.

–  Mitään näin dramaattista sieltä ei löytynyt, eikä omalla urallanikaan ole tullut tällaista vastaan, Rahkonen toteaa.

–  Pitäisi varmasti mennä sotavuosiin, että löytyisi jokin vastaava mielipiteissä tapahtunut muutos, mutta silloin mielipidetutkimuksia ei vielä tehty.

Ainoastaan perussuomalaisten nousu vuonna 2010 pienpuolueesta lähes eduskunnan suurimmaksi puolueeksi vetää Rahkosen mukaan jollain tavalla vertoja Nato-kannassa tapahtuneelle muutokselle.

–  Eikä perussuomalaistenkaan nousu ollut niin äkillinen kuin nyt nähty Nato-kannan muutos, Rahkonen sanoo.

Suomalaisten Nato-kannat muuttuivat lähes yhdessä yössä. Kaikissa Venäjän hyökkäyksen jälkeen tehdyissä mielipidemittauksissa kannatus Suomen sotilaalliselle liittoutumiselle on ollut yli 50 prosenttia.

Tuorein esimerkki on keskiviikkona julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kysely. Nato-jäsenyyttä kertoi kyselyssä kannattavansa hieman useampi kuin kaksi vastaajaa kolmesta. Vielä syksyllä vastaavassa MTS:n kyselyssä jäsenyyttä kertoi kannattavansa noin neljännes vastaajista.

Rahkosen mukaan mielipiteen täyskäännöstä voi selittää se, ettei Naton vastustus ollut juurtunut kovin syvälle.

–  Suomalaiset ovat saattaneet vastustaa Natoa enemmän pintapuolisesti. On ehkä ajateltu, että miksi pitäisi korjata jotain, joka ei ole rikki. Ei ole nähty tarvetta liittyä, Rahkonen sanoo.

–  Yleensähän ihmisten asenteet eivät juuri muutu, koska ne perustuvat arvoihin, jotka ovat hyvin hitaita muuttumaan. Venäjän hyökkäys pelästytti suomalaiset pahan kerran.

Myös suomalaisten maanpuolustustahto on nyt historiallisen korkealla tasolla. MTS:n tuoreen kyselyn mukaan useampi kuin neljä suomalaista viidestä haluaa, että Suomea puolustetaan aseellisesti, jos maahan hyökätään.

Maanpuolustustahto on nyt korkeimmillaan koko MTS:n kyselytutkimusten historiassa. MTS on tehnyt mielipidemittauksia vuodesta 1976 lähtien. Ainoastaan kolmesti aikaisemmin maanpuolustustahto on ollut tutkimuksissa lähellä nykytasoa: vuosina 1995, 2000 ja 2004.

Ennen nyt julkaistua kyselyä MTS teki vastaavan haastattelututkimuksen Suomessa viime syksynä. Tuolloin noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että Suomea pitäisi puolustaa aseellisesti, jos maahan hyökätään.

Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on kyselyn mukaan sen sijaan romahtanut Suomessa. Nyt enää alle viidennes vastaajista kannatti sotilaallista liittoutumattomuutta, kun vielä syksyllä yli puolet oli liittoutumattomuuden kannalla.

MTS:n kyselyyn vastasi noin tuhat 15–79-vuotiasta suomalaista huhti–toukokuussa. Tal oustutkimuksen toteuttaman kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.