Tutkija: Likaisin väittely USA:n vaalikeskustelujen historiassa
Yhdysvalloissa presidenttiehdokkaiden toinen vaaliväittely oli maan historian likaisimpia, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
– Sanoisin itse, että tämä oli likaisin vaalikeskustelu (Yhdysvaltain) televisioitujen vaalikeskustelujen historiassa.
Aaltola arvioi, että republikaanien Donald Trumpin ja demokraattien Hillary Clintonin väittely oli kuitenkin hyvin tasainen, varsinkin verrattuna ensimmäiseen väittelyyn, jonka Clinton Aaltolan mukaan selvästi voitti.
Tällä kertaa molemmat ehdokkaat onnistuivat Aaltolan mukaan melko tasaväkisesti puhuttelemaan ydinäänestäjäjoukkoaan.
Seksististen kommenttien tähden keskelle kohua joutunut Trump lähti väittelyyn Aaltolan mukaan huomattavasti vaikeammasta asemasta kuin Clinton.
Juuri ennen vaaliväittelyä republikaanien huippunimet paheksuivat joukolla Trumpin vuonna 2005 videoituja karkeita kommentteja naisista ja moni nimekäs republikaani veti julkisesti tukensa Trumpin ehdokkuudelta.
Omien riveistä vaadittiin Trumpia jopa luopumaan ehdokkuudestaan varapresidenttiehdokkaansa Mike Pencen hyväksi.
– Trumpilla on puolue sulamassa alta, ja hänen oli saatava motivoitua ydinkannattajaryhmänsä. Sen hän kykenikin tekemään, Aaltola sanoo.
Aaltola arvioi Trumpin kannattajien olleen varmasti mielissään ainakin ehdokkaansa kommentista, että Clinton joutuisi vankilaan, jos Trump valitaan presidentiksi.
– Trumpin debattisuoritus onnistui varmasti siinä, mikä nyt oli hänelle kriittisen tärkeää, eli vakuuttamaan kannattajille, että hänen kampanjalleen koittaa vielä maanantaipäivä.
Aaltolan mukaan Trump oli ensimmäiseen väittelyyn verrattuna onnistunut karsimaan esiintymisestään kritisoitua rönsyilyä ja ”hysteerisyyttä”.
Trump pyrki kääntämään huomion Bill Clintoniin ja pois omista puheistaan seksuaalisesta väkivallasta.
UPI:n ohjelmajohtaja Mika Aaltola
Jo ennalta loan arveltiin lentävän väittelyssä puolin ja toisin, ja juuri niin kävikin.
Clinton löi Trumpia tämän 11 vuoden takaisilla kourintakommenteilla, ja Trump puolestaan veti ennakkouhkaustensa mukaisesti esiin Clintonin puolisoon, ex-presidentti Bill Clintoniin vuosia sitten kohdistuneet ahdistelusyytökset.
Hän sanoi Clintonin myös hyökänneen miehensä uhreiksi joutuneita naisia vastaan.
– Tällä Trump pyrki kääntämään huomion Bill Clintoniin ja pois omista puheistaan seksuaalisesta väkivallasta, joita ei hänen mukaansa pitäisi ottaa niin vakavasti, Aaltola sanoo.
– Se oli hyvin vyön alle lyövää, ja siihen Hillary Clintonin on lähtökohtaisesti vaikea vastata.
Trump ei Aaltolan arvion mukaan kuitenkaan onnistunut saamaan Clintonista tavoittelemaansa täystyrmäystä.
Lopulta väittelyn skandaalinkäryisyys tuskin tuli äänestäjille shokkina, koska likaisuutta osattiin jo odottaa, Aaltola sanoo.
– Se kertoo pisteestä, johon Yhdysvaltain hyvin eriskummallisessa vaalikamppailussa on ajauduttu.
Asiakysymyksissä Clinton osoitti Aaltolan mukaan jälleen asiantuntijuutensa Trumpiin verrattuna.
Clintonin selkeämpi ja yksityiskohtaisempi visio tuli väittelyssä esiin esimerkiksi ulkopolitiikasta ja etenkin Syyrian kriisistä puhuttaessa.
Toisaalta Trumpin mustavalkoinen esitystapa saa ratkaisut kuulostamaan helpommilta, mikä miellyttänee hänen taakseen jo asettuneita äänestäjiä, Aaltola arvioi.
– Faktoista Trumpilla on tapana luistaa, mutta hänen kannattajansa eivät ole Yhdysvalloissa niitä kaikkein faktatietoisempia, joten sillä ei heille ole niin suurta merkitystä. Toisaalta Trump tällä tyylillä tuskin saa uusia kannattajia.
Aaltola uskoo, että Clinton on jo matkalla vaalivoittoon.
– Clintonin tyyli, jossa pyritään tuomaan äänestäjiä yhteen, on kuitenkin se, jolla vaalit on Yhdysvalloissa yleensä voitettu. Myös gallupit näyttävät kasvavaa kaulaa Clintonin hyväksi.