Mika Aaltola pitää ovea auki mahdolliselle presidenttiehdokkuudelleen – Tutkija: Poikkeuksellista

Selkeän ennakkosuosikin ja virallisten ehdokkaiden puuttuminen luo pelitilaa politiikan ulkopuolisille henkilöille, kun julkisuudessa spekuloidaan seuraavan presidentin valinnasta. Näin arvioi politiikan tutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola nousi niukasti ykkössijalle Ilta-Sanomien perjantaina julkaistussa presidenttigallupissa.

Kyselyn vastaajista 44 prosenttia saattoi kuvitella äänestävänsä Aaltolaa. Luku oli kohentunut 12 prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä toukokuusta.

Tilanne on Karimäen mukaan poikkeuksellinen mutta ymmärrettävä. Hän huomauttaa, että Aaltola on ollut paljon esillä puhuttaessa asioista, jotka suomalaiset liittävät presidentin toimivaltaan.

–  On ymmärrettävää, että löytyy kansalaisia, jotka kysyttäessä muistavat hänenkin nimensä, Karimäki sanoo.

Presidentti Sauli Niinistön seuraaja valitaan alkuvuonna 2024 eli vajaan puolentoista vuoden päästä. Yksikään suuri puolue ei ole vielä asettanut vaaliin omaa ehdokastaan. Ainoa puolueensa nimeämä henkilö on Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo.

–  Kun virallisia ehdokkaita ei oikein ole, se luo eri lailla tilaa sille, että politiikan ulkopuoliset nimet voivat saada enemmän kannatusta.

Pelitilaa luo Karimäen mukaan myös se, että Niinistön seuraajaksi ei ole selkeää suosikkia. Hän huomauttaa, että kaksissa viime vaaleissa Niinistön asema oli ennakkoon vahva.

Ennen Aaltolan nousua presidenttigallupien kärkinimiä ovat olleet ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.). Heidän kannatuksensa ei ole ollut yksiselitteisen hallitsevaa. Ilta-Sanomien kyselyssä Aaltola, Haavisto ja Rehn muodostivat muista ehdokkaista erottuvan ryhmän.

Karimäki luonnehtii presidentinvaalin asetelmaa odottavaksi. Hän ei usko, että puolueet tekisivät asiassa linjauksia ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

–  Niiden tulos osaltaan vaikuttaa siihen, miten eri henkilöt ja puolueet puntaroivat omia mahdollisuuksiaan.

Aaltola ei pidä kysymystä mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan tällä hetkellä ajankohtaisena. Hän sanoo STT:lle, ettei käy kampanjaa muttei sulje pois ehdokkuushaluja.

–  Jos ehdolla on pelkästään vanhaa kaartia, tuntisin yhä enemmän kiusausta laittaa oman korteni kekoon, Aaltola sanoo.

Kyselyssä sai valita useita vastauksia 30 nimen joukosta.

–  Nyt kun gallupeissa olleita nimiä katsoo, kyllä joukosta löytyy hyviä ehdokkaita, Aaltola sanoo, muttei kommentoi yksittäisiä nimiä.

Karimäki huomauttaa, että ennenkuulumatonta niin sanottujen mustien hevosten etsiskely ei ole. Poikkeukselliseksi Aaltolan tilanteen tekee Karimäen mukaan se, että mahdollinen ehdokas pitää ovea itse avoimena.

–  Hän on useaan kertaan sanonut, ettei hän kategorisesti kieltäydy asiasta, Karimäki sanoo.

Haluttomuuttaan kieltäytyä ehdottomasti Aaltola perustelee tasavaltalaisuuden ideaalilla.

Aiemmin tänä vuonna tiedotusvälineissä on spekuloitu Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautalan ehdokkuudella. Suomalaisessa julkisuudessa vähemmän tunnettu Hautala sai Ilta-Sanomien kyselyssä 13 prosentin kannatuksen. Hän oli sijalla 16.