Turkissa viritellään uusia rauhanneuvotteluja kurdien PKK:n kanssa terrori-iskusta huolimatta
Turkissa on alettu keskustella rauhan hieromisesta kurdien aseellisen PKK-järjestön kanssa, lähes vuosikymmen sen jälkeen kun edellinen yritys kariutui tuhoisin seurauksin.
Monen yllätykseksi keskustelun nosti pöydälle turkkilaisnationalistisen MHP-puolueen johtaja Devlet Bahceli.
Hän sanoi viime viikolla puolueensa kansanedustajille, että PKK:n perustajan Abdullah Öcalanin kärsimää elinkautista vankeustuomiota voisi punnita uudelleen, jos tämä vaatisi järjestönsä taistelijoita laskemaan aseensa. Bahcelin mukaan PKK-johtaja voisi jopa pitää puheen Turkin parlamentissa, jossa Öcalan välittäisi tämän viestin.
Bahcelin ilmoituksen jälkeen ei kulunut päivääkään, kun PKK teki viisi ihmistä surmanneen iskun Turkin valtiolliseen ilmailualan yhtiöön lähellä pääkaupunkia Ankaraa. PKK sanoi kuitenkin lausunnossaan iskun olleen suunnitteilla jo pitkään, eikä Bahcelikaan perunut puheitaan.
Nyt 75-vuotias Öcalan on ollut vankeudessa jo 25 vuotta Istanbulin ulkopuolella sijaitsevalla saarella, jossa häntä on pidetty lähestulkoon eristyksissä. Symbolisena sovun eleenä Öcalanin veljenpoika sai vierailla setänsä luona vankilassa viime viikolla, mikä oli ensimmäinen sukulaisvierailu yli neljään vuoteen.
Turkin suurimmassa kurdikaupungissa Diyarbakirissa ”rauhanviesti” on otettu vastaan sekavin tuntein.
– Alueella on herännyt huolta, odotuksia ja epävarmuutta, mutta myös toivoa. On paljon kysymysmerkkejä siitä, mitä tällä tavoitellaan, kertoo paikallisen Rawest-tutkimuslaitoksen johtaja Roj Girasun STT:lle.
Huolta se aiheuttaa Girasunin mukaan siksi, koska viimeisin rauhanyritys 2013–2015 päättyi verisesti PKK:n ja Turkin turvallisuusjoukkojen välisiin taisteluihin useissa kurdikaupungeissa Kaakkois-Turkissa.
– Seurasi kovia taisteluita, ja ongelma muuttui paljon monimutkaisemmaksi. Voimme sanoa, että rauhanprosessin epäonnistuminen aiheutti trauman, Girasun kuvailee.
Katutaistelut tuhosivat kokonaisia kaupunginosia, ja Amnestyn arvion mukaan puoli miljoonaa siviiliä joutui pakenemaan kodeistaan Turkin turvallisuusjoukkojen operaatioiden tieltä.
Rauhanneuvottelujen kaaduttua useita merkittäviä kurdipoliitikkoja, kuten huippusuosittu Selahattin Demirtas, otettiin kiinni syytettyinä epäselvin perustein yhteyksistä PKK:hon, ja suuri osa heistä on yhä vangittuina. PKK on luokiteltu terroristijärjestöksi paitsi Turkissa myös EU:ssa ja Yhdysvalloissa.
Terrorismisyytösten nojalla myös kurdipormestareita on korvattu presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinnon virkamiehillä, monesti ilman vakuuttavia todisteita heidän PKK-yhteyksistään.
Asiantuntijoiden mukaan Erdogan saattaa neuvottelujen avulla havitella maan kurdivähemmistön tukea hankkeelleen laatia Turkille uusi perustuslaki.
Uudella perustuslailla Erdogan voisi pitkittää valtakauttaan yli nykyisen perustuslain määräämän takarajan, joka muuten tulisi vastaan neljän vuoden päästä.
Myös Lähi-idän konfliktin uskotaan kasvattaneen tahtoa päättää 40 vuotta jatkuneet taistelut.
Turkki pelkää meneillään olevan konfliktin laajenevan Israelin sekä Iranin ja sen tukemien äärijärjestöjen välisistä taisteluista alueelliseksi suursodaksi.
Washingtonissa Yhdysvalloissa sijaitsevan Kurdish Peace Institute -rauhantutkimuslaitoksen tutkija uskoo Turkin pelkäävän, että PKK voisi hyötyä alueellisesta sodasta.
– Koska on mahdollista, että Israelin ja Iranin välille voi kehittyä laajempi sota, Turkki pelkää kurdien sekä Iranissa että Turkin puolella voivan yrittää hyötyä tästä edistääkseen omia itsemääräämispyrkimyksiään, johtava tutkija Meghan Bodette arvioi STT:lle.
– On Turkin etujen mukaista yrittää estää jonkinlainen hallitsematon reaktio (laajempaan sotaan) kurdien taholta, Bodette sanoo.
Öcalanin luona vierailleen sukulaispojan mukaan PKK:n perustajan viesti vankilasta oli, että Öcalan voi lopettaa taistelut ja mahdollistaa neuvottelujen alkamisen, jos tämä saa vapaammat olot.
Vaikka Öcalan on yhä vaikutusvaltainen hahmo ja edustaa monille kurdien vastarintaa, jotkut ovat epäilleet Öcalanin menettäneen kosketuksensa todellisuuteen vankilassa ja pitävät häntä Turkin ”panttivankina” PKK:ta vastaan.
PKK:n johto on ilmaissut kunnioittavansa Öcalanin tahtoa, mutta Girasunin mukaan ei ole satavarmaa, että PKK noudattaisi Öcalanin määräyksiä automaattisesti.
– Öcalania kuunnellaan, jos neuvotteluja johdetaan oikealla tavalla. Pelkkä Öcalanin vetoomus (aseiden laskemiseksi) ei riitä, vaan myös olosuhteilla on iso merkitys sekä sillä, ketkä rauhanprosessiin otetaan mukaan. On tärkeää, että myös (vangitun kurdipoliitikon) Selahattin Demirtasin vaikutusvaltaa hyödynnetään, Girasun sanoo.
Bodette uskoo myös molempien osapuolten ymmärtäneen, ettei kumpikaan pysty voittamaan pelkästään sotilaallisin keinoin.
– Vaikka tässä on haasteita ja vaikeuksia, käsillä on myös todellinen, historiallinen mahdollisuus rauhaan, hän sanoo.
PKK:n ja Turkin valtion välisen konfliktin seurauksena on vuosikymmenten aikana arvioitu kuolleen ainakin yli 40 000 ihmistä.
Turkin kurdikysymys on syventynyt ja monimutkaistunut ajan saatossa. Alun perin PKK tavoitteli kurdeille itsenäistä valtiota, mutta ryhtyi myöhemmin ajamaan kurdien itsehallintoa.
Alkuvuosikymmeninä PKK lähinnä hyökkäsi Turkin joukkoja vastaan Kaakkois-Turkin syrjäseuduilla ja teki pommi-iskuja Turkin suurimpiin kaupunkeihin.
Abdullah Öcalanin jäätyä kiinni 1999 PKK:n joukot vetäytyivät Pohjois-Irakiin, mistä käsin ne ovat jatkaneet toimintaansa. Syyrian kurdialueilla taas toimivat Yhdysvaltojen tukemat YPG-joukot, jotka myös ovat syntyneet PKK:n riveistä ja joita PKK on kouluttanut.
Turkki onkin viime aikoina kiihdyttänyt iskujaan PKK:n kohteisiin sekä Irakissa että Syyriassa.
Syyrian kurdijoukkojen komentaja Mazlum Kobane on sanonut Lähi-itää seuraavalle al-Monitor-verkkolehdelle, että rauhanneuvottelut Turkin ja PKK:n välillä ovat ”tuhoon tuomitut”, jos Turkki yrittää lopettaa Syyrian kurdien itsehallinnon.
PKK on myös verkostoitunut ympäri Eurooppaa. Suojelupoliisin mukaan järjestöllä on toimintaa myös Suomessa, kuten varojen keräämistä.