Tuotantoeläinten kohtelu muuttuu – Hyvä kauppa, jossa muutamia kirpeitä hedelmiä, sanotaan keskustasta
Suomeen on sorvattu eläinten hyvinvointilakia yli kymmenen vuotta, mutta loppukesästä asia on vihdoin etenemässä eduskuntaan.
Lakia on valmisteltu keskustalaisen maa- ja metsätalousministerin ohjauksessa.
– On hyvä, että lakia valmistelevat sellaiset tahot, jotka ymmärtävät suomalaisen ruoantuotannon ja huoltovarmuuden merkityksen, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) sanoo.
Kalmarin mielestä muuten on vaarana, että Suomeen laaditaan liian tiukkaa lainsäädäntöä, joka iskisi ennestään vaikeuksissa oleville tiloille. Tuotanto valuisi maihin, joissa eläinten suojelu on hoidettu paljon Suomea huonommin.
Kalmari antaa esimerkin länsinaapurista. Ruotsissa porsitushäkkien kieltäminen johti nopeasti sianlihan omavaraisuuden laskuun alle 50 prosenttiin. Tarkoitus oli parantaa eläinten oloja, mutta se johtikin epäeettisen lihan tuloon markkinoille.
– Meillä pitää pystyä etenemään näissä asioissa niin, että tuotanto säilyy kotimaassa, Kalmari paaluttaa.
Helsingin Sanomien mukaan keskustalaiset hyväksyvät tulossa olevan lakiesityksen, koska Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa sitouduttiin kompensoimaan lainsäädännöstä aiheutuvat lisäkustannukset maatalousyrittäjille.
– Väännöt on pitkälti väännetty. Meille on tärkeää, että saadaan laki rivakasti eteenpäin, jotta tuottajillekin saadaan selkeys tulevista näkymistä, keskustalähde kommentoi lehdelle.
Myös Suomenmaan tietojen mukaan keskustassa ollaan tyytyväisiä tulossa olevaan pakettiin. Kokonaisuutta kuvataan hyväksi kaupaksi, vaikka se sisältää joitain “kirpeitä hedelmiä”.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) ei halunnut vielä kommentoida asiaa.
Väännöt on pitkälti väännetty.
Mitä uuteen eläinten hyvinvointilakiin on sitten tulossa?
Varsinkin tuotantoeläinten olosuhteet ovat olleet pitkään kiistojen kohteena.
Lausuntokierroksella olleessa esityksessä kielletään uusien parsinavettojen rakentaminen ja jo olemassa olevien navettojen parsipaikkojen lisääminen. Parsinavetassa lehmät ovat kiinni eivätkä pääse kääntymään ympäri.
Sikojen kohdalla luovutaan tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä 12 vuoden siirtymäajalla. Porsitushäkkien rakentaminen kielletään, mutta olemassa olevia häkkejä saisi hyödyntää niiden käyttöiän loppuun.
Porsitus- ja tiineytyshäkeissä sika ei pääse liikkumaan kuin askeleen eteen ja taakse, mutta niitä käytetään, jotta siementäminen onnistuisi helpommin ja jotta emo ei talloisi poikasiaan.
Lemmikkieläinten kohdalla laki muun muassa puuttuisi koirien ja kissojen pentutehtailuun ja jalostukseen.
Turkistarhaus sen sijaan säilyisi ennallaan.
Nykyinen, vuodelta 1996 peräisin oleva eläinsuojelulaki ei enää vastaa ihmisten käsityksiä eläinten asemasta ja suojelutarpeesta.
Nyt lain nimityskin muuttuu, suojelun sijaan puhutaan hyvinvoinnista.
Tilanne näkyi myös lausuntokierroksella, sillä laki keräsi yli 450 lausuntoa niin yksityisiltä henkilöiltä kuin sidosryhmiltä.
Monet pitivät esitystä edelleen riittämättömänä turvaamaan tuotantoeläinten hyvinvointia. Lisäksi etenkin turkistarhauksen jatkuminen herätti voimakasta kritiikkiä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Kalmari on tyytyväinen, että vuodesta 2010 valmisteilla ollut laki etenee vihdoin.
– Lain edellisestä uudistamisesta on niin pitkä aika, että on hyvä, että se käydään läpi.
Viime vaalikaudella uusi eläinsuojelulaki kaatui kytkökseen maakunta- ja soteuudistukseen.
Tuolloin perustuslakivaliokunta ei antanut lausuntoa islaminuskoisten halal-teurastuksen kieltämisen suhteesta uskonnonvapauteen. Asia oli pieni koskien koko uudistusta, mutta se kaatoi koko hankkeen.
Nyt tehty lakiesitys pohjautuu pitkälle vuoden 2018 esitykseen, mutta tälläkin vaalikaudella aikataulut ovat venyneet.
Alkujaan eläinten hyvinvointilaki piti antaa eduskunnalle jo keväällä. MMM:n erityisasiantuntija Tiina Pullola kertoo HS:lle, että viivästyminen johtuu hallituksen viime hetken neuvotteluja sanamuodoista.
Jos valmistelu etenee suunnitellusti, uuden eläinten hyvinvointilain on määrä tullaan voimaan aikaisintaan vuoden 2023 alusta alkaen.
Keskustan Kalmari odottaa lain eduskuntakäsittelyä innolla.
Hän toivoo, että esimerkiksi porsitushäkkien ja parsinavettojen kohdalla lakiin kirjataan riittävän pitkät siirtymäajat.
Vaikka parsinavetat tulevat poistumaan luonnostaan pidemmän ajan kuluessa, Kalmari toivoo, että tiloilla säilyisi mahdollisuus kehittää toimintaansa.
– Hyppäys vaikkapa 20–30 lehmän navetasta suoraan robottinavettaan ja pihattoon voi joissakin tapauksissa olla liian iso. Tällaiset kehittämisen portaat olisi hyvä turvata, mutta me tarkastelemme tätä valiokunnassa.
Liian tiukka lainsäädäntö ei Kalmarin mielestä aja asiaa.
Hän huomauttaa, että Suomessa maksetaan hyvinvointikorvauksia eläinlajeittain toimenpiteistä, jotka parantavat eläinten hyvinvointia.
– Mitä enemmän tulee velvoitteita, sitä vähemmän meillä on mahdollisuus myönteisellä tavalla vaikuttaa näihin tilojen korvauksiin ja sitä kautta tuotannon kehittymiseen.
Lopuksi Kalmarilla on viesti kaikille eläinten ystäville, jotka ovat huolissaan luonnon monimuotoisuudesta.
Jokaisen pitäisi miettiä, mitä tarkoittaa, jos lainsäädännöllä estetään pienten yksiköiden olemassaolo.
– Se tarkoittaa sitä, että meillä ei ole niin useassa paikassa laiduntavia eläimiä, ei perhosia tai pääskysiä. Pitää ymmärtää, että asiat kulkevat käsi kädessä.
Juttua muokattu 13.6. klo 8:45. Alkuperäisessä tekstissä kerrottiin 12 vuoden siirtymäajan koskevan sekä sikojen tiineytys- että porsitushäkkien kieltoa. Siirtymäaika koskee kuitenkin vain tiineytyshäkkejä, porsitushäkkien käyttöä voidaan jatkaa, mutta uusien rakentaminen kielletään.