Tuore suomalaistutkimus tyrmää yleisen uskomuksen imetysongelmista

Tuore tutkimus ei löytänyt yhteyttä vauvan huulijänteen rakenteen ja imetysvaikeuksien väliltä.

Arvostetussa JAMA Network Open -tiedelehdessä julkaistu Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkimus kyseenalaistaa siten laajasti levinneen käsityksen siitä, että vastasyntyneen ylähuulijänne olisi merkittävä syy imetysongelmiin.

Vuosina 2023–2024 toteutetussa tutkimuksessa seurattiin 264 äiti-vauvaparia Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkijat arvioivat terveenä ja täysiaikaisena syntyneiden vauvojen ylähuulijänteen rakennetta ja liikkuvuutta, ja näitä havaintoja verrattiin suoraan äitien raportoimiin imetyskokemuksiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että alkuvaiheen imetysvaikeudet ovat erittäin tavallisia: valtaosa eli 86 prosenttia äideistä kertoi kokeneensa niitä. Yhteyttä vauvan suun anatomiaan ei kuitenkaan löytynyt.

Ylähuulijänteen paksuus, kiinnittymiskohta tai muut rakenteelliset piirteet eivät lisänneet imetysvaikeuksien riskiä.

Äidin omalla taustalla sen sijaan oli yhteys imetyksen sujumiseen. Imetysongelmia raportoitiin harvemmin niillä äideillä, joilla oli jo kokemusta aiempien lasten imettämisestä.

Tutkijoiden mukaan imetystä haittaava ylähuulijänne on todellisuudessa harvinainen löydös.

Ylähuulijänteen katkaisutoimenpiteiden määrä on viime vuosina kasvanut useissa maissa, vaikka tutkimusnäyttö kyseisen toimenpiteen hyödyistä on ollut rajallista.

Oululaistutkijat peräänkuuluttavatkin nyt malttia ja oikeanlaista tukea tuoreille äideille.

– Vastasyntyneiden imetysvaikeuksia tulisi aina arvioida kokonaisvaltaisesti, sanoo lastenlääkäri ja neonatologi Outi Aikio tiedotteessa.

– Tutkimuksemme perusteella ylähuulijänteen leikkaukselle ei löytynyt näyttöön perustuvaa käyttöaihetta terveillä, täysiaikaisina syntyneillä vauvoilla. Sen sijaan korostaisin laadukkaan imetysohjauksen merkitystä erityisesti imetyksen alkuvaiheessa, jolloin haasteet ovat hyvin yleisiä.