Tuore kysely: kolme neljästä pientaloasukkaasta maksaisi enemmän ympäristöystävällisestä kodista
Peräti 75 prosenttia suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmis maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista.
Yli puolet toivoo, että pientalojen hiilijalanjäljen ilmoittamisesta tulisi lakisääteistä tai että hiilijalanjäljelle asetettaisiin raja-arvot.
Luvut käyvät ilmi Aalto-yliopiston ja ympäristöministeriön teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin pientaloasujien ympäristöasenteita.
Aalto-yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että lähes puolet kyselyyn vastanneista voisi maksaa 10 prosenttia tavanomaista enemmän selvästi ympäristöystävällisemmästä kodista, ja joka kymmenes olisi valmis maksamaan 20 prosenttia enemmän.
Valtaosa vastanneista piti kodin ympäristöystävällisyyttä ja käytettävyyttä tärkeämpänä kuin edullista hintaa.
Vastaajat kaipasivat puolueetonta, helposti ymmärrettävää tietoa erityisesti kodin koko elinkaaresta, materiaalien alkuperästä, kierrätettävyydestä ja mahdollisista haittavaikutuksista.
Sen sijaan asuinväljyyden pienentäminen ja asuinalueiden tiivistäminen eivät ole vastaajista toivottavia keinoja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi.
Kaksi kolmasosaa vastaajista asuu kaupungissa.
Hiilijalanjäljen pienentäminen ei välttämättä edes nosta pientalon rakennuskustannuksia, osoitti Aalto-yliopiston tuore selvitys, jossa vertailtiin Tuusulan asuntomessuilla julkaistujen rakennusten hiilijalanjälkilaskelmia ja kustannustietoja.
Vertailun perusteella vähähiilisimmät omakotitalot olivat keskimäärin hieman edullisempia (3 107 €/m2) kuin eniten päästöjä aiheuttaneet (3 404 €/m2).
Kyselyyn vastanneiden asukkaiden mukaan suurin vastuu ympäristöystävällisen asumisen kehittämisestä on teollisuudella, tuotteiden valmistajilla ja palvelujen tarjoajilla sekä poliitikoilla, lainsäätäjillä ja virkamiehillä.
Kyselyssä mukana olleiden talotehtaiden edustajien mukaan hinta, tottumukset ja tavat ovat kuitenkin esteenä ympäristöystävällisille valinnoille.
Talotehtaiden edustajista hiilijalanjäljen ilmoitusvelvollisuutta tai raja-arvoa kannatti vain kolmannes vastanneista, ja yli puolet vastusti ilmoitusvelvollisuutta tai päästörajoja.
Vastanneiden talotehtaiden edustajien mukaan tietoa ympäristöasioista on helposti saatavilla, eikä kattavia ympäristötietoja tällä hetkellä tarvita.
Kyselyssä selvitettiin myös koronapandemian vaikutuksia asumisen tilajärjestelyihin, asuinpaikkaan tai tontin valintaan. Suomalaiset pientalot ovat vastanneet asumistarpeisiin hyvin koronakriisin ensimmäisen vaiheen aikana.
90 prosenttia vastanneista asukkaista koki, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta asumiseen. Yleisiin ympäristöasenteisiin korona on sen sijaan vaikuttanut.
18 prosenttia kaikista vastaajista piti ympäristöasioita tärkeämpinä kuin ennen pandemiaa. Naisvastaajista osuus oli 23 prosenttia ja yli 70-vuotiaista 24 prosenttia.
Luonnonläheisyys, rauhallisuus ja turvallisuus korostuvat asuinpaikan tai tontin valinnassa. Vastaajat pitivät palveluiden läheisyyttä tärkeänä.
Toisaalta moni ihannoi asuinympäristön väljyyttä sekä taajaman ulkopuolella asumista, mikä on ristiriidassa palvelutoiveiden kanssa.
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos ja ympäristöministeriö toteuttivat kyselyn pientaloasumisen ympäristöasenteista toukokuussa 2020.
Kyselyyn osallistui yli 1700 Suomen Omakotiliiton jäsentä sekä 17 Pientaloteollisuus ry:n jäsenyritystä. Kysely on osa Euroopan aluekehittämisrahaston rahoittamaa hanketta ”Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin”, jota koordinoi Lapinjärven kunta.
Hankkeessa kehitetään toimintamallia resurssiviisaaseen rakentamiseen ja asumiseen Lapinjärven tulevalle Husulanmäen asuinalueelle.
Mallissa huomioidaan muun muassa resurssien järkevä käyttö, ympäristö ja ihmisten hyvinvointi sekä uudet tuote– ja palveluratkaisut.