Tulevaisuudessa sähköinen asiointi viranomaisten kanssa yhä enemmän sääntö ja paperityö poikkeus
Viranomaisten kanssa asioinnin pitää onnistua ensisijaisesti sähköisesti, mutta yksinomaan digitaalisiin palveluihin ei tulevaisuudessa tule siirtyä.
Näin esittää Lapin yliopiston oikeustaloustieteen professori Kalle Määttä valtiovarainministeriön julkaisemassa digipalvelujen lainsäädännön selvityksessä. Määtän mukaan yksittäisiä kansalaisia ei tulisi jatkossakaan pakottaa sähköiseen viestintään, mutta elinkeinoharjoittajat voidaan velvoittaa digitaaliseen asiointiin.
Uudistukset tulisi Määtän mukaan toteuttaa vuoteen 2022 mennessä. Julkisten palveluiden sähköistä asiointia koskevat lait kaipaavat hänen mukaansa selkiyttämistä.
– Voisimme purkaa normeja ihan surutta laajalla rintamalla ja saada paljon lyhyempiä sekä toimivampia lakeja. Jopa perustuslakivaliokunta on tästä asiasta samaa mieltä, Määttä kertoo STT:lle.
– On hyvin tärkeää, että tavallinen kansalainen pystyy lukemaan lakia ja ymmärtämään sen sisällön. Ei siitä tule mitään, että joutuu soittamaan serkulle ymmärtääkseen edessään olevan lain.
Määttä luovutti selvityksensä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) torstaina.
Sen kuvailemassa Suomessa sähköinen asiointi olisi viranomaisasioissa yhä enemmän sääntö ja paperityö poikkeus.
Elinkeinoharjoittajien ja yritysten kohdalla paperiasioinnista voidaan luopua kokonaan. Yksittäisiä kansalaisia ei kaukaisessakaan tulevaisuudessa jätettäisi vain verkon varaan.
– Ei varmasti voida mennä kokonaan siihen. Meillä on kuitenkin perusoikeudet ja hallintolaki, joiden mukaan ihmisillä pitää aina olla mahdollisuus hoitaa asioitaan, vaikka sähköinen asiointi olisi mahdotonta kykyjen tai iän takia. Ei meillä tulla siihen menemään, kertoo ministeri Vehviläinen STT:lle.
Sähköistä asiointia voivat vaikeuttaa muun muassa fyysiset rajoitteet, kuten näkövammat.
Myös ulkomaalaistausta ja vieraskielisyys voivat vaikeuttaa asiaa.
– Meillä on haavoittuvia asiakkaita, joita voi olla jopa kolmannes väestöstä. Ei me voida heitä velvoittaa, silloin tulevat vastaan perusoikeudet ja hallinnon oikeusperiaatteet. Se ei ole edes pitkän aikavälin tavoite, Määttä sanoo.
– En malta olla kiittämättä Maahanmuuttoviraston työtä, se on ollut yksi parhaista viranomaisista sähköisen asioinnin kehittämisessä, hän jatkaa.
Sähköisen asioinnin esteenä voi olla ymmärryksen puute myös syntyperäisellä suomalaisella. Arvioiden mukaan 8–12 prosenttia julkisen hallinnon asiakkaista ei ymmärrä palveluissa käytettyä kieltä siinä määrin, että sähköinen asiointi onnistuisi, Määttä kertoo.