Tuhannet rekikoirat vetävät kymmenen miljoonan matkailubisnestä Lapissa

Kolmisenkymmentä rekikoiraa haukkuu ja kiljahtelee rovaniemeläisen rekikoiratarhan lähtösuoralla. Osa hyppii vetovaljaita vasten, jotkut odottavat rauhallisempina.

Turistit istuvat kärryihin ja opas Hanne-Mari Valtosen johtamana koirat pääsevät töihin lyhyelle sulan maan kierrokselle.

Kärryajelu on osa Bearhill Huskyn toteuttamaa suunnitelmaa tulla ympärivuotiseksi matkailuyritykseksi. Valentijn Beetsin ja Veronika Butinovan koiravaljakkoyritys on lisännyt toimintakuukausia alalla, jolla tyypillisesti tehdään koko vuoden tulos muutamassa talvikuukaudessa.

– Ympärivuotisuuden ansiosta olemme voineet palkata pysyviä työntekijöitä ja nostaneet kävijämääriä ilman koiramäärän lisäämistä, sanoo Beets.

Viime vuonna yrityksen liikevaihto nousi yli miljoonaan euroon.

Rekikoirien lisäksi Lapin eläinmatkailussa työskentelee muutamia satoja ajoporoja ja hevosia. Yhdessä eläimet tekevät noin 15 miljoonan euron liikevaihdon, selvitettiin Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisessä tutkimuksessa viime vuonna.

Tutkimuksen mukaan yksittäinen rekikoira juoksee keskimäärin 2 400 euron liikevaihdon vuodessa. Koira on työikäinen noin vuoden vanhana, ja sen työura kestää usein kymmenisen vuotta. Yksi poro tai hevonen tuottaa lähes kaksinkertaisen liikevaihdon, mutta niiden koulutus on pidempi ja työura voi olla lyhyempi.

Lapissa työskentelee eri arvioiden mukaan noin 4 000–5 000 matkailijoita vetävää rekikoiraa. Toiminta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, arvioi läänineläinlääkäri Pirkko Pirinen Lapin aluehallintovirastosta.

Eniten rekikoiratarhoja on nykyään Rovaniemen seutukunnassa. Seudun 20 tarhalla on tarkastusten aikaan ollut yhteensä 1 650 koiraa, kertoo valvontaeläinlääkäri Maarit Salmi. Pienimmillä tarhoilla työskentelee parikymmentä koiraa, suurimmat tarhat ovat yli 300 koiran yksikköjä.

Tunturi-Lapissa on valvontaeläinlääkäri Raisa Kiimamaan mukaan 16 tarhaa, ja niissä töitä tekee noin 2 400 koiraa. Suurin osa Tunturi-Lapin tarhoista on yrittäjävetoisia ja pieniä alle sadan koiran tarhoja.

– Koiratarhoja on tullut lisää 3–4 viimeisen viiden vuoden aikana. Alihankkijoista ei aina tule ilmoituksia minulle asti, sanoo Kiimamaa.

Kovan kysynnän takia useissa yrityksissä toimii alihankkijoita, jotka tuovat koiransa ulkomailta, muun muassa Norjasta. Tunturi-Lapin ja Rovaniemen alueella tällaisia keikkalaisia on valvontaeläinlääkäreiden mukaan yli 300 vuosittain.

Eläimillä on keskeinen rooli Lapin markkinoinnissa. Todellisuus ja markkinointikuvat poikkeavat usein toisistaan.

– Lapin aluemarkkinoinnissa kuvissa näkyy lähes poikkeuksetta siperianhuskyja, jotka ovat niitä pörröisiä ja sinisilmäisiä stereotyyppisiä huskyja. Niitä turistit sitten odottavat, toteaa nuorempi tutkija Mikko Äijälä Lapin yliopistolta.

Suuri osa Lapin rekikoirista on alaskanhuskyja, vetotyöhön jalostettuja sekarotuisia koiria. Niissä on risteytetty arktisten rekikoirien kanssa esimerkiksi lintu- ja ajokoiria.

– Monet yrittäjät sanovat, että juuri alaskanhusky on tehty juoksemaan ja on parempi matkailutyössä kuin esimerkiksi siperianhusky, sanoo Äijälä.

Tunturi-Lapissa noin puolet rekikoirista on alaskanhuskyja, arvioi valvontaeläinlääkäri Kiimamaa.

– Jotkut yrittäjät ovat alkaneet suosia siperianhuskya ulkonäöltään muistuttavia koiria.